Osuuspankin työntekijänä esiintynyt henkilö huijasi yrityksen tililtä yli 92 000 euroa, kertoo Itä-Suomen poliisilaitos.
Tapaus sattui tämän vuoden tammikuussa. Yrittäjä oli ollut ulkomaan matkalla ja saanut siellä ollessaan Whatsapp-puhelun, jonka soittaja oli esiintynyt Osuuspankin työntekijänä. Soittaja oli pyytänyt yrittäjältä varmistuksia tämän aiemmin tekemiin maksuihin.
Sitten yrittäjältä oli kysytty, että onko hän tekemässä reilun 92 000 euron tilisiirtoa. Yrittäjä oli tämän kieltänyt, minkä jälkeen hän oli saanut viestin, jossa pyydettiin vahvistamaan maksu kyseisellä summalla tietylle tilille.
Yrityksen tililtä oli siirretty laittomasti 92 000 euron rahasumma ulkomaalaiselle tilille. Tapausta tutkitaan törkeänä petoksena.
Poliisin tietoon tuli tammikuussa lukuisia muitakin vastaavia petoksia. Eräässä toisessa tapauksessa pariskunnalta huijattiin yhteensä 89 000 euroa. Tapaus tuli poliisin tietoon, kun pariskunnan mies ilmoitti hätäkeskukseen, että hänen puolisonsa oli saanut huijauspuhelun Osuuspankin nimissä.
Ensin puhelussa oli kuulunut automaattinauhalta viesti, että puolison puhelimessa epäillään olevan virus sekä pankkitilillä mahdollinen väärinkäytös tai murtoepäily. Puolison piti painaa puhelimen numeroa 2, jos hän halusi olla yhteydessä pankin turvatiimiin.
Puoliso oli tehnyt näin, ja puhelu oli ohjautunut henkilölle, joka oli saanut puolisolta verkkopankkitunnukset, jotta pankkitilillä olleet rahat voitiin siirtää ”turvatilille”. Sen myötä pariskunnan tililtä oli siirretty laittomasti 39 500 euroa sekä 49 500 euroa rikollisten tileille eli yhteensä 89 000 euroa. Tapaus on tutkinnassa törkeänä maksuvälinepetoksena.
Eräässä toisessa tapauksessa mieheltä vietiin puhelinhuijauksella 75 000 euroa. Mies oli saanut puheluja salaisesta numerosta ja soittaja oli kertonut olevansa Osuuspankista. Puhelut olivat tulleet Whatsapp-sovelluksen kautta, ja puhelimessa oli näkynyt Osuuspankin logo.
Miehelle oli kerrottu, että hänen tililleen oli päässyt Malvare-mato, minkä vuoksi tilillä olevat rahat piti siirtää toiselle tilille turvaan. Mies oli toiminut soittajan ohjeiden mukaan ja siirtänyt ensin eri tileillä olleet rahat samalle tilille, minkä jälkeen hän oli kolmella 25 000 euron tilisiirrolla siirtänyt rahat soittajan antamalle tilille. Tapausta tutkitaan törkeänä petoksena.
Edellä mainittujen esimerkkien lisäksi poliisin tietoon on tullut lukuisia muita vastaavia tapauksia. Tammikuun aikana Itä-Suomessa poliisin tietoon tuli kaikkiaan 329 erilaista petosta tai maksuvälinepetosta, joista törkeitä tekomuotoja oli 20 tapausta. Lieviä tekomuotoja petoksista ja lievistä maksuvälinepetoksista oli 215 tapausta ja loput niin sanottuja perusmuotoisia tekoja.
Rikoshyöty jopa 7,8 miljoonaa euroa
Suomalaisilta huijattiin viime vuonna rahaa noin 7,8 miljoonan euron edestä pelkästään Itä-Suomen poliisin alueella. Kaikkiaan Itä-Suomen poliisin tietoon tuli viime vuonna 1 033 tietoverkkoavusteista petosta.
− Suurin osa tietoverkkoavusteisista petoksista oli viime vuonna niin sanottuja tietojenkalasteluja, joiden osuus oli 63 prosenttia. Myös rikoshyöty oli tässä tekotavassa suurin, eli noin 3,7 miljoonaa euroa, kertoo tiedotteessa rikoskomisario Juha Leinonen Itä-Suomen poliisista.
Leinosen mukaan tietojenkalastelussa rikolliset yrittävät eri tavoin saada urkittua uhrilta arkaluonteisia tietoja, kuten verkkopankkitunnuksia, pankki- tai luottokorttitietoja, mobiilivarmenteen tai käyttäjätunnuksen johonkin palveluun tai vain henkilötietoja. Tietojenkalastelussa on monia eri tekomuotoja, joista yleisimmät ovat puhelinsoitot, sähköpostit ja tekstiviestit. Kaikkein tärkein muistisääntö petosten ennalta ehkäisemisessä on, että näitä edellä mainittuja tietoja ei pidä luovuttaa kenellekään ulkopuoliselle.
− Toiseksi yleisin tekomuoto olivat rakkauspetokset, joiden osuus oli 15 prosenttia. Kolmanneksi yleisimpiä olivat sijoituspetokset, joiden osuus oli 10 prosenttia. Rakkauspetoksissa uhrit menettivät viime vuonna rikollisille noin 1,8 miljoonaa euroa, ja sijoituspetoksissa noin 1,3 miljoonaa euroa. Muissa tietoverkkoavusteisissa petoksissa, joissa tekotapa ei ollut luokiteltavissa edellä mainittuihin, rikosvahinko oli noin 0,5 miljoonaa euroa ja toimitusjohtajapetoksissa noin 0,4 miljoonaa euroa, Leinonen kertoo.
Älä ikinä kerro pankkitunnuksiasi – yhtään kenellekään
Poliisi ja muut viranomaiset ovat varoitelleet verkossa tehtävistä petoksista lukuisia kertoja. Varoituksista huolimatta monet suomalaiset edelleen sortuvat huijauksiin ja voivat menettää jopa elinikäiset säästönsä.
Poliisi antaa tiedotteessaan vinkit, joiden avulla voit parhaiten suojautua verkossa tapahtuvilta tietojenkalasteluyrityksiltä:
– Älä luovuta pankkitunnuksiasi kenellekään ulkopuoliselle.
– Älä käytä pankkitunnuksiasi tai korttitietojasi teksti- tai sähköpostiviestissä olevan linkin kautta. Lue aina tarkasti, mitä olet varmistamassa pankkitunnuksillasi.
– Pankki, poliisi tai kukaan muukaan laillinen toimija ei soita ja pyydä pankkitunnuksiasi tai siirtämään varojasi turvatilille.
– Mobiilivarmennehuijauksissa varoitusmerkit ovat samat kuin muissa pankki- ja verkkohuijauksissa Viestissä pyydetään toimimaan nopeasti ja klikkaamaan viestissä olevaa linkkiä tai linkkejä tai syöttämään PIN-koodi.
– Mobiilivarmennepalvelu ei lähetä tunnistautumispyyntöä yllättäen, eli sellainen pyyntö on aina huijaus.
– Mobiilivarmenteeseen kannattaa aktivoida häirinnänestokoodi, joka estää väärien pyyntöjen lähettämisen.
– Tunnistautumispyynnön tapahtumatunniste tulee aina tarkastaa.
– Kun siirrät varoja, tee se ilman painostusta tai kiirettä. Ole erityisen varovainen, jos siirto liittyy kryptovaluuttaan tai henkilölle, jota et ole fyysisesti tavannut. Tilin alussa olevat FI kirjaimet tarkoittavat Suomen maatunnusta.
– Varmistu eri viestien lähettäjästä. Älä avaa viesteissä olevia linkkejä. Älä kirjaudu tai tunnistaudu linkeistä aukeavalla sivulla pankkitunnuksillasi. Hoida raha-asiat nettipankissa tai pankin mobiilisovelluksella.
– Älä sijoita rahojasi mihinkään sellaiseen, josta et ymmärrä. Missään nimessä ei tule luottaa sijoitusasioissa kehenkään, jota et oikeasti tunne. Huijarit esiintyvät eri keskustelualustoilla tekaistuina henkilöinä tai joltakin toiselta henkilöltä kaapatulla profiililla.
– Älä asenna kenenkään tuntemattoman pyynnöstä puhelimeesi tai tietokoneellesi mitään sovelluksia.
– Jos joudut petoksen uhriksi, ole heti yhteydessä omaan pankkiisi ja kerro tapahtuneesta. Tee tämän jälkeen mahdollisimman nopeasti tapahtuneesta rikosilmoitus poliisille. Mitä nopeammin pankki ja poliisi saavat tapauksesta tiedon, sitä parempi mahdollisuus on saada huijattuja rahoja takaisin.