Venäjän asevoimat kohtelee vankilasta värvättyjä joukkoja kuin kertakäyttötavaraa, kertoo Venäjän riveissä taistellut Wagner-sotilas Aleksander Platov Moscow Timesille.
35-vuotiaan Platovin tie Ukrainan rintamalle alkoi vankilasta.
– Minut pidätettiin autovarkaudesta. Kahdeksan vuotta. Sitten menin naimisiin. Hän petti. Minä puukotin hänet. Kolmetoista vuotta lisää. Siinä kohtaa Wagner tuli mukaan kuvioihin, Platov tiivistää.
Wagnerin johtaja Jevgeni Prigozhin saapui Platovin vankilaan värväämään vankeja henkilökohtaisesti. Platov suostui, koska ajatteli palveluksen Ukrainassa pyyhkivän menneisyyden synnit pois.
Hän ei ollut yksin – Russia Behind Bars -ihmisoikeusjärjestön mukaan Prigozhin värväsi vankiloista jopa 50 000 ihmistä taistelemaan Ukrainaan. Prigozhinin epäonnistuneen kapinan jälkeen kesällä 2023 tehtävä siirtyi Venäjän puolustusministeriölle. Se on taas värvännyt Ukrainaan yli 100 000 vankia.
Platov lähetettiin Wagnerin mukana taistelemaan Bahmutiin. Hän suoriutui hyvin, sai hopeamitalin rohkeudesta itse Vladimir Putinilta ja vapautui puolen vuoden jälkeen. Platov ei kuitenkaan sopeutunut siviilielämään, ja allekirjoitti uuden sopimuksen puolustusministeriön kanssa.
Tällä kertaa kokemus oli kuitenkin erilainen. Platov lähetettiin Pokrovskiin 110. moottoroituun kivääriprikaatiin kuuluvan vankiyksikön kanssa.
– Paperilla olemme erikoisjoukkoja. Todellisuudessa he lähettävät ex-vankeja ja Tšetšenian veteraaneja. Ei vetäytymisiä, ei lomia, Platov tiivistää.
Tällaisia rangaistusyksiköitä on Russia Behind Bar -järjestön Juri Borovskihin mukaan useita. Niiden sotilaita yhdistää se, että heillä ei useimmiten ole perhettä. Heidän henkensä on täysin komentajan tahdon varassa. Valtaosa onkin ”pelkkää lihaa hyökkäyksiin”.
Platov uskoo, että 110. prikaatin tarkoitus on rangaista entisiä Wagner-sotilaita.
– Ainoa asia, joka meille annettiin, oli kivääri. Kaikki muu alusvaatteista kypäriin piti ostaa itse, Platov tylyttää.
Rintamalla Platovin yksikölle annettiin tehtäväksi valloittaa Pokrovskin lähettyvillä sijaitseva Zelene Polen kylä. Tässä onnistuttiin, ja myöhemmin kylään saapui 110. prikaatin tilalle sopimussotilaita Mustanmeren laivastosta.
– Yksi merijalkaväen sotilas ei ollut pitänyt kivääriä käsissään 20 vuotta sitten pidetyn valaseremonian jälkeen. Hänelle oli kerrottu, että hän vartioisi jotain h––in lastentarhaa Donetskissa, Platov selittää.
Pian paikalle saapui ukrainalaisten yhdysvaltalainen Bradley-rynnäkkövaunu. Se teki selvää merijalkaväen sotilaista ja vetäytyi. Platovin mukaan ukrainalaiset olisivat voineet helposti vallata koko puolustuslinjan, jos he olisivat tienneet, kuinka heikossa hapessa venäläiset olivat.
Tällainen taitamattomuus komentajilta ei ollut poikkeuksellista.
Erään kerran Platovin joukkue määrättiin hyökkäämään Otšeretynen lähettyvillä.
– Komentajat sanoivat, että edetkää, meillä on drooni auttamassa. Kysyin, että mikä h––in drooni? Meillä on kolme vihollisdroonia oikealla ja kaksi vasemmalla, Platov kummastelee.
– He vastasivat, että jos ette liiku h––i nyt, oma kamikazedrooni iskee juoksuhautaanne. Joten hyökkäsimme eteenpäin. Emme päässeet edes etulinjaan, ennen kuin ukrainalaisdroonit tuhosivat meidät.
Sirpaleet osuivat Platovia jalkoihin, selkään ja selkärankaan. Koska lääkintämiehiä ei ollut, piti hänen ryömiä 25 kilometriä takaisin selustaan. Matka kesti neljä päivää.
– Yhdeksästä selvisi vain kaksi. Pissasimme pulloihin, otimme antiviraalisia lääkkeitä ja joimme. Niin selvisimme, Platov muistelee.
Kun Platov palasi takaisin, komentaja ihmetteli, että miten Wagner-sotilas voi olla noin heikko. Loukkantuntut Platov käskettiin välittömästi takaisin rintamalle, mutta lopulta komentaja suostui antamaan hänelle lomaa.
Platovilla ei ole juuri kauniita sanoja Venäjän asevoimille.
– Wagnerissa vallitsi veljeys. Ei arvomerkkejä, ei haukkumista. Kaikki olivat veljiä. Taistelit vieressä olevan kaverin puolesta. Täällä olet pelkkää roskaa, Platov harmittelee.
Nykyään Platov asuu asuntolassa miehitetyssä Itä-Ukrainassa. Sairaalaan hän ei päässyt, ja asumisenkin hän joutuu maksamaan yksin. Silti hän halajaa takaisin rintamalle.
– Totta kai menen takaisin. En mene takaisin kotiin ennen kuin saan maksun jalastani. Kyse ei ole vain kostosta, rakastan maatani, Platov päättää.
