Muun muassa näitä esittää työ- ja elinkeinoministeriön johtama työryhmä, joka luovutti esityksensä työministeri Lauri Ihalaiselle (sd.) torstaina.
Vuorotteluvapaalle jäävälle asetettaisiin 60 vuoden yläikäraja. Ikäraja olisi sidottu työeläkelainsäädäntöön. Yläikäraja koskisi vuonna 1957 ja sen jälkeen syntyneitä.
Vuorotteluvapaan sijaiseksi palkattavalta edellytettäisiin vähintään 90 kalenteripäivän pituista työttömyyttä. Työttömyyden kesto laskettaisiin vuorotteluvapaan alkamista edeltäneen 14 kuukauden ajalta.
Työttömyysehto ei koskisi alle 30-vuotiaita työttömiä työnhakijoita, joiden ammatti- tai korkeakoulututkinnon suorittamisesta on kulunut enintään vuosi. Yhden päivän työttömyys riittäisi myös, jos sijainen on vuorotteluvapaan alkaessa alle 25-vuotias tai yli 55-vuotias. Tällä hetkellä laissa ei ole määritelty sijaisen työttömyyden vähimmäiskestoa.
− Minusta ehdotus on hyvä ja tasapainoinen. Vuorotteluvapaalle jäämisen ehdot tiukentuvat, mutta samalla ehdotuksella vahvistetaan vuorotteluvapaajärjestelmän alkuperäistä ideaa eli edistetään työssä jaksamista ja parannetaan sijaisen työllistymisedellytyksiä. Esitys myös tukee hallituksen toimia nuorten ja ikääntyvien työllistymiseksi, työministeri Ihalainen sanoo.
Vuorotteluvapaan kesto nousisi 100−360 kalenteripäivään. Vapaan saa käyttää, miten haluaa. Tulevaisuudessakin uudelle vuorotteluvapaalle voi jäädä oltuaan viisi vuotta töissä.
Vuorotteluvapaasta maksettava korvaus säilyisi ennallaan. Tällä hetkellä vuorotteluvapaalle pääsee kymmenen vuoden työkokemuksen jälkeen. Vuorottelukorvauksen suuruus on työhistorian pituudesta riippuen joko 70 prosenttia tai 80 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta, johon henkilöllä olisi oikeus työttömäksi jäädessään.
