Vuohet ja lampaat torjumaan metsäpaloja

Keino on jo paikoin toiminut Espanjassa. Mutta mistä saadaan eläimille paimenia?
Kuvitusta Pau Costa -säätiön katalaaninkielisestä metsäpalokirjasta lapsille. / PAU COSTA FOUNDATION
Kuvitusta Pau Costa -säätiön katalaaninkielisestä metsäpalokirjasta lapsille. / PAU COSTA FOUNDATION

Euroopan ”ensimmäinen puolustuslinja” metsäpaloja vastaan voi olla yllättävän perinteinen. Metsäpaloilta voi viedä polttoaineen ennen kuin ne syttyvät. Siihen ei tarvita kuin eläimiä, ja hiukan myös ihmisiä.

Jokakesäiseksi ilmiöksi muuttuneissa metsäpaloissa on pelkästään Espanjassa palanut tänä kesänä yli 130 000 hehtaaria maastoa. Ranskassa on palanut ainakin 42 000 hehtaaria. Yhteensä näiden kahden maan paloissa jouduttiin evakuoimaan lähes 300 000 ihmistä. Viimeisimmät paloalueet ovat Kreikassa ja Kreetan saarella, joissa kolme palomiestä on jo kuollut paloissa.

Eläimet avuksi

Politico kertoo, että sammutuskaluston lisääminen ei enää riitä ratkaisemaan ongelmaa. Siksi Euroopan komissiokin on päätynyt suosittamaan toista tapaa, jolla on tutkijoiden mukaan tehokkaita ennaltaehkäiseviä vaikutuksia. Tapa on osoitettu toimivaksi jo ainakin Espanjan Andalusiassa, Extremadurassa ja Valenciassa.

Vanha konsti on lampaiden, vuohien ja paikallisten nautakarjarotujen laiduntaminen pensaikko- ja metsäalueilla. Eläimet syövät kuivaa ruohoa, piikkipensaita ja muuta kasvillisuutta, joka ruokkii metsäpaloja. Näin ne muodostavat luonnollisia ”palokatkoja” ja hidastavat mahdollisten palojen leviämistä.

Espanjan Galiciassa on elvytetty lähes kadonneita alkuperäisrotuja, kuten cachena-nautoja, jotka liikkuvat vaikeakulkuisessa maastossa ja syövät kasvillisuutta, johon tavalliset naudat eivät kykene. Toiminta alkoi vuoden 2017 tuhoisien metsäpalojen jälkeen.

Poimintoja videosisällöistämme

Laiduntaminen on usein halvempaa ja ympäristöystävällisempää kuin kasvillisuuden raivaaminen koneilla tai kemikaaleilla. Samalla se ylläpitää luonnon monimuotoisuutta ja tukee maaseudun elinkeinoja.

Sekään ei ole ilmaista

Ongelmana on kuitenkin se, että paimenten määrä vähenee. Väestö on muuttanut maaseutualueilta kaupunkeihin, jolloin myös laidunnus on loppunut. Se on johtanut pensaikkojen ja kuivuneen kasvillisuuden lisääntymiseen, mikä kasvattaa metsäpaloriskiä.

– Pidämme selvänä että palomiehet ja sammutuskalusto tarvitsevat rahallista tukea. Samalla tavalla meidän pitäisi tukea myös paimenten tekemään työtä, sanoo Politicolle metsäpalojen hallintaa tutkiva Pau Costa -säätiön johtaja Jordi Vendrell.  

Rahallinen tuki voi luonnollisesti olla ongelma EU:lle ja valtioille. Mutta niin ovat metsäpalotkin. Eikä laiduntaminen ihan yksinään ongelmaa ratkaise, sillä myös tuulet levittävät paloja.

Tarvitaan myös metsänhoitoa, valvottuja kulotuksia, tehokasta pelastustoimintaa ja muita ennaltaehkäiseviä toimia.

Ranskan Bordeaux'n pormestari sanoo olevansa valmis mihin tahansa.
Mainos