Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) on ilmoittanut Suomen tukevan Naton pääsihteeri Mark Rutten esitystä jäsenmaiden puolustusmenojen nostamisesta viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Menoista 3,5 prosenttia koostuisi niin sanotuista kovista puolustuksen menoista ja 1,5 prosenttia muista turvallisuus- ja puolustusmenoista.
Asiasta on tarkoitus päättää Naton huippukokouksessa Haagissa ensi viikolla.
Verkkouutiset kysyi eduskuntaryhmien puheenjohtajilta, kannattavatko he aloitteen hyväksymistä ja jos eivät, pitäisikö Suomen kaataa esitys Natossa.
Oppositiosta on arvosteltu prosessia, esitetty vaatimuksia asian parlamentaarisesta käsittelystä ja paikoin myös kyseenalaistettu menotavoitteeseen sitoutumista.
Kaikkien eduskuntaryhmien puheenjohtajat vastasivat Verkkouutisten kyselyyn. Yhdeksän ryhmyriä kannattaa aloitetta Naton puolustusmenotavoitteen nostosta. Vain vasemmistoliiton eduskuntaryhmä vastustaa aloitetta.
Ruotsalaisen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Mats Löfström vastasi vanhempainvapaalla olevan puheenjohtaja Otto Anderssonin puolesta.
Näin eduskuntaryhmät vastasivat
Haagin huippukokouksessa on esillä aloite puolustusmenotavoitteen nostosta viiteen prosenttiin BKT:sta. Pyydämme vastaamaan seuraaviin kysymyksiin kyllä tai ei. Voitte halutessanne perustella vastauksenne lyhyesti.
Kannatatteko aloitteen hyväksymistä?
Mikäli vastauksenne edelliseen ei ollut myönteinen, pitäisikö Suomen kaataa aloite kokouksessa?
Jukka Kopra (kok.):
”Kyllä (kannatan).”
Jani Mäkelä (ps.):
”Perussuomalaiset tukevat erityisesti maanpuolustuksen kaltaisissa elintärkeissä asioissa hallituksen linjaa.”
Tytti Tuppurainen (sd.):
”SDP on sitoutunut nostamaan puolustusmäärärahoja Natossa yhteisesti sovittavalle tasolle.”
Tuppuraisen mukaan on yhteinen ymmärrys siitä, että Naton puolustusmäärärahatavoitetta on uhka-arvio huomioiden syytä nostaa, jotta voidaan turvata suorituskykytavoitteiden toteutumista ja liittokunnan yhteisen pelotteen ja puolustuksen vahvistamista.
”Näin vastataan sotatalouteen siirtyneen Venäjän uhkaan. On myös tärkeää, että Suomi pyrkii aktiivisesti edistämään sitä, että ne eurooppalaiset Nato-maat, jotka eivät nyt täytä Naton tavoitteita, pääsisivät niihin mahdollisimman pian.”
Tuppurainen vaatii eduskunnan budjettivallan kunnioittamista. Hänen mukaansa kaikilla eduskuntapuolueilla on oltava jaettu kuva siitä, miltä Suomen puolustusmäärärahat tulevina vaalikausina näyttävät ja miten ne rahoitetaan.
”SDP esittää, että hallitus käynnistää asiasta parlamentaarisen käsittelyn, jotta voidaan varmistaa rahoituksen kestävyys ja pitkäjänteisyys yli vaalikausien. On tavoiteltava ratkaisua, joka mahdollistaa tarpeelliset puolustusinvestoinnit ja julkisista hyvinvointipalveluista huolehtimisen.”
Antti Kurvinen (kesk.):
”Turvallisuusympäristön muutos ja Venäjän pitkäkestoinen uhka edellyttävät Naton puolustusmenotavoitteen nostamista. Jotta Nato voi saavuttaa asettamansa suorituskykytavoitteet ja siten vahvistaa pelotetta ja puolustusta, on varsinaisten puolustusmenojen BKT-tavoitetason oltava noin 3,5 %:ia. Viiden prosentin puolustusmenotavoitteesta 1,5 %:ia suunnattaisiin esimerkiksi sotilaalliseen liikkuvuuteen ja kyberpuolustukseen.
Pitkän tähtäimen puolustusmenotavoitteista päätettäessä on kunnioitettava eduskunnan budjettivaltaa ja parlamentaarista menettelyä. Päätökset ovat ylivaalikautisia ja koskevat useita hallituksia.”
Oras Tynkkynen (vihr.):
”Jos ja kun Naton huippukokouksessa hyväksytään uusi tavoite puolustusmenoille, on Suomen etu, että Naton jäsenmaat myös siihen sitoutuvat ja sen tavoittavat. Vihreät kuitenkin katsovat, että maanpuolustuksen vahvistaminen ei saa tapahtua kokonaisturvallisuuden ja hyvinvointiyhteiskunnan kustannuksella.
Pidämme myös tärkeänä, että perusteellisessa parlamentaarisessa prosessissa yhdessä sovitaan, mihin lisäraha vaikuttavimmin kohdennetaan ja miten menot rahoitetaan.”
Aino-Kaisa Pekonen (vas.):
”Vasemmistoliitto ei kannata NATOn 5 % määrärahatavoitetta, joka vaarantaisi hyvinvointivaltion perustoiminnot vakavalla tavalla. Tuemme tarveperustaista puolustusmenojen nostoa, mutta prosentteihin emme sitoudu myöskään suhdannepoliittisista syistä.
Hallituksella on ollut pitkään tiedossa, että puolustusmäärärahoihin kohdistuu korotuspaineita Ukrainan sodan ja NATO-jäsenyyden myötä ja vasemmistoliiton mielestä keskustelua olisi pitänyt käydä jo aikaisemmin. Jo hallituksen päätös nostaa puolustusmenot 3 prosenttiin olisi mielestämme vaatinut selontekomenettelyn.”
Aino-Kaisa Pekosen mielestä hallitus on sivuuttanut asian käsittelyssä parlamentaarisen prosessin täysin. Puolustusmäärärahojen korottamisesta olisi hänen mukaansa pitänyt käynnistää selontekomenettely jo keväällä niin, että valiokunnat olisivat voineet lausua eduskunnan puolesta kantansa ennen huippukokousta.
Vaikka vasemmistoliiton ryhmä vastustaakin Naton uutta puolustusmenotavoitetta, ei Aino-Kaisa Pekonen vastannut kysymykseen siitä, pitäisikö Suomen kaataa esitys.
Mats Löfström (r.):
”Ruotsalainen eduskuntaryhmä kannattaa aloitteen hyväksymistä ja sitä, että Suomi sitoutuu Naton budjettiin. Eduskunnan budjettivaltaa on kuitenkin aina kunnioitettava. Vaihtoehtoja on melko vähän, sillä olemme sekä Naton että EU:n ulkorajalla, ja se tuo meille erityisvastuuta. Meille on tärkeää, että Suomi on esimerkkinä muille maille koko Euroopan kokonaisturvallisuuden näkökulmasta.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä on valmis sitoutumaan Naton puolustusmenotavoitteeseen puolustusselonteon ja eduskunnan puolustusvaliokunnan mietinnön pohjalta. Päätökset on tehtävä vaikeassa turvallisuustilanteessa, ja meidän tulee seistä niiden takana. Suomi on vakaa ja luotettava toimija, ja meidän panostuksemme varautumiseen ja pelotteen vahvistamiseen ovat välttämättömiä, ja huomattavasti pienempiä kuin mahdollisen sodan aiheuttamat menetykset.”
Peter Östman (kd.):
”Kannatamme aloitteen hyväksymistä. Prosessi on edennyt oikein hyvin. Tästä on jo keskusteltu laajemmin, eikä tässä ole mitään epäselvää.”
Harry Harkimo (liik.):
”Kannatan. En yhdy muihin oppositiopuolueisiin Nato-kysymyksessä. Eduskuntaa oli informoitu riittävästi. Naton jäsenenä meillä ei ollut muuta mahdollisuutta kuin hyväksyä korotus viiteen prosenttiin. Päätös oli tehtävä nopeasti.
Harkimon mukaan puolustusmenojen rahoitukseen on ”käytävä kiinni välittömästi ja rohkeasti, koska Suomen julkinen talous on kriisissä eikä talous ole kasvanut 18 vuoteen”.
Timo Vornanen (eduskuntaryhmä):
”Tämä puolustusbudjetin korotustarpeemme on ollut näkyvissä jo pidemmän aikaa. Euroopan tulee ottaa vastuu omasta turvallisuudestaan. Asiassa on syytä suorittaa perinpohjainen parlamentaarinen keskustelu, joka tulee olemaan asian pohjana eduskunnassa tehtävälle päätöksenteolle.
Tässä Euroopan turvallisuustilanteessa näen puolustusbudjettimme korotuksen tarpeelliseksi ja välttämättömäksi toimeksi varmistaa Isänmaa Suomen turvallisuus.”