Oikeusministeriössä on laadittu selvitys koskien vankipaikkojen vuokraamista ulkomailta. Tarkoituksena on ollut kartoittaa vuokraamisen oikeudellisia reunaehtoja.
Vankipaikkojen vuokraaminen ulkomailta olisi yksi keino helpottaa erityisesti vankiloiden yliasutustilannetta ja tehostaa ulkomaalaisten vankien siirtoa pois Suomesta.
Vertailukohtana on erityisesti Ruotsin ja Viron välinen sopimus vankipaikkojen vuokraamisesta, jonka perusteella Ruotsista on alettu siirtää vankeja Viroon elokuussa 2026.
– Pidän tärkeänä, että vankiloidemme yliasutuksen takia selvitämme, mitä tällainen malli käytännössä edellyttäisi lainsäädäntömme kannalta. Näin voidaan varautua myös mahdollisiin kriisitilanteisiin, joissa tarvittaisiin nopeasti merkittävä määrä lisää vankipaikkoja, oikeusministeri Leena Meri (ps.) sanoo tiedotteessa.
Ruotsin ja Viron sopimuksen mukaan vuokratun vankipaikan hinta on 8500 euroa kuukaudessa eli 102000 euroa vuodessa. Lisäkustannuksia suhteessa kuukausivuokraan tuovat myös ainakin vangin kuljetukset Ruotsista Viroon ja takaisin.
Vankipaikan kustannus Ruotsissa on 11500 euroa kuukaudessa eli 138000 euroa/vuosi sisältäen kaikki kustannukset, mukaan lukien vankilan toimintaan, ylläpitoon, hallintoon ja henkilöstökuluihin liittyvät kustannukset.
Suomessa ollaan useilla toimilla lisäämässä vankipaikkoja noin 450:llä, mutta Leena Meren mukaan nämä paikat eivät tule riittämään.
– Toivon, että seuraavissa hallitusneuvotteluissa päätetään uudistetaanko lainsäädäntö, Meri sanoi tiedotustilaisuudessa.
Rikosseuraamuslaitoksen tilastollisen vuosikirjan mukaan Suomen vankiloissa on tällä hetkellä noin 3900 vankia, joista ulkomaan kansalaisia on noin 950.
Ulkomaalaisten vankien kokonaismäärä on kasvanut kymmenessä vuodessa 76 prosenttia. Samalla ajanjaksolla ulkomaalaisten vankien määrän kasvu on muodostanut noin neljä viidesosaa koko vankimäärän kasvusta.
Ulkomaalaisten vankeusvankien yleisimmät päärikokset olivat huumausainerikokset (49 %), seksuaalirikokset (21 %) ja henkirikokset (10 %).
Rikosseuraamuslaitoksen tilastojen mukaan kymmenen suurinta ulkomaalaisten vankien kansalaisuusryhmää olivat viime vuonna Viro, Irak, Ruotsi, Liettua, Romania, Albania, Latvia, Gambia, Nigeria ja Somalia.
Vuokravankipaikkoihin siirrettäisiin eritoten ulkomaalaisia vankeja. Asiaan liittyy tehdyn selvityksen mukaan kuitenkin muun muassa perustuslaillisia kysymyksiä.
Jos rangaistusten täytäntöönpano siirrettäisiin toiseen valtioon, Rikosseuraamuslaitos Rise ei voisi tehtävänsä ulkoistamisessa vapautua lakisääteisestä järjestämisvastuustaan ja velvoitteistaan.
Tämä merkitsee selvityksen mukaan, että asianmukaisen valvonnan järjestämisen lisäksi vuokrajärjestelyssä tulisi kyetä turvaamaan tuomittujen oikeuksien toteutuminen lähtökohtaisesti samalla tapaa kuin Suomessa. Huomioitavaksi tällöin tulevat muun muassa tuomittujen kielelliset oikeudet, perhe-elämän suoja, sivistykselliset ja sosiaaliset oikeudet, yhdenvertaisuus sekä oikeusturva ja hyvä hallinto.
Muistiossa todetun perusteella asian tarkempi oikeudellinen arviointi edellyttää jatkoselvitystä erityisesti järjestelyä koskevista valtiosääntöoikeudellisista kysymyksistä.
Siirtoja ja karkotuksia tehostetaan
Oikeusministeriön mukaan lisäksi on perusteltua jatkaa ulkomaalaisten vankien siirtojen tehostamista suomalaisista vankiloista kotimaidensa vankiloihin sekä pyrkiä vaikuttamaan siihen, että sisäministeriön hallinnonalalla oleva rikosperusteinen karkottamisprosessi toimii mahdollisimman tehokkaasti.
Kuluvalla hallituskaudella on jo valmisteltu useita lainsäädäntömuutoksia, joilla rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten maasta poistamista tehostetaan edelleen. Esimerkiksi säilöönottoa koskevaa ulkomaalaislain sääntelyä on kiristetty ja maahantulokieltoa koskeva sääntely on uudistettu.
Lisäksi Euroopan unionin toimielinten välillä saavutettiin kesäkuun alussa 2026 poliittinen yhteisymmärrys EU:n paluuasetuksesta. Asetus sisältää aiempaa tiukemmat säännöt turvallisuusriskin aiheuttavien henkilöiden palauttamiseksi sekä mahdollisuuden perustaa palautuskeskuksia EU:n ulkopuolisiin maihin.
Valtioneuvoston rahoittamassa tutkimushankkeessa (Ulkomaalaisten vankien siirron ja maasta poistamisen edellytykset), joka valmistuu vuoden 2026 loppuun mennessä, selvitetään parhaillaan muun ohessa sitä, miten karkotuspäätöksen saanut vanki voidaan sujuvimmin siirtää Suomesta kotimaahansa.
Lisäksi on syytä seurata tarkasti Ruotsin ja Viron välisen vuokrausjärjestelyn toteutumista ja siitä saatavia käytännön kokemuksia samoin kuin muiden maiden mahdollisten vuokrausjärjestelyjen, kuten Tanskan ja Kosovon välisen sopimuksen, etenemistä.
Selvitys julkaistiin tänään pidetyn tiedotustilaisuuden yhteydessä. Tilaisuudessa keskusteltiin myös laajemmin vankiloiden tilanteesta Suomessa ja esimerkiksi järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta vankiloissa.