Useat lähteet Venäjän liittovaltion ja alueellisissa hallintoelimissä sekä yhden oppositioryhmän johdossa eivät sulje pois ”sotatilan tai sen osien” virallista käyttöönottoa Venäjällä vaalien jälkeen. Näin punnitsee riippumaton venäläisjulkaisu Vertska.
Vertskalle puhuneet Kremlin kanssa työskentelevät poliittiset strategit arvioivat, että vaihtoehtoa tukevat jotkut turvallisuusviranomaiset, jotka ovat pidempään noudattaneet linjaa jossa olisi syytä ”lopettaa kansan mielistely”.
– Vakava takaisku rintamalla tai joukkojen rekrytoinnissa voisi toimia laukaisevana tekijänä, toinen heistä ehdotti.
Liittovaltion lain mukaan sotatilan julistamiseen riittää presidentin asetus, jossa määritellään sotatilan alkamispäivä ja -kellonaika. Sota voidaan myös kumota presidentin asetuksella, eikä sillä ole aikarajaa.
Käytännössä tämä merkitsisi suoraa valvontaa – puolueiden ja julkisten järjestöjen toiminnan jäädyttämistä, joukkomielenosoitusten kieltämistä, kaikkien vaalien perumista, täydellistä sensuuria, ulkonaliikkumiskieltoa ja kansalaisten liikkumisen rajoittamista. Lisäksi viranomaisilla on oikeus mobilisoida siviilejä ja heidän omaisuuttaan puolustukseen liittyvään työhön.
Yhden duuman ryhmittymän johdossa oleva lähde kertoi Verstkalle, että maan tilanne on muuttumassa yhä vakavammaksi, eikä sitä ehkä voida tasapainottaa ilman äärimmäisiä toimenpiteitä.
Puolesta
Venäjän sotilasrekrytointi sakkaa. Puolustusministeriö onnistui rekrytoimaan vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä 800–1 000 sopimussotilasta päivässä, mikä on noin viidenneksen vähemmän kuin edellisenä vuonna. Samaan aikaan sotilasanalyytikoiden mukaan Venäjän etenemisvauhti rintamalla hidastui merkittävästi vuoden 2026 alkupuoliskolla. Myöskään laatu ei ole enää sitä mitä pitää. Rintamalle hankkiutuu vanhaa, huonokuntoista, rikollista, päihdeongelmaista ainesta.
– Meillä on yksi maan alhaisimmista sopimusmääristä, sanoi eräs aluehallintolähde Vertskalle.
– He ovat tehneet selväksi, että jos emme toimita vaadittuja lukuja elokuuhun mennessä, tapahtuu jotain dramaattista. En tiedä mitä. No, epäilen, että elo- ja syyskuussa kysymys siitä, mitä rintaman pulalle tehdään, tulee kriittiseksi.
Verstkan aluehallintolähteen mukaan ongelma johtuu siitä, että alueellisissa budjeteissa on jo ennestään pulaa maksuvaroista, ja puolustusministeriöllä on huhujen ongelmia jopa univormujen kanssa.
Sotatilan julistaminen mahdollistaisi myös ihmisten liikkumisvapauden rajoittamista. Monenlaisia rajoituksia on kuitenkin säädetty jo nyt niin virkamiehille, viranomaisille kuin niille, jotka ovat saaneet kutsun värväystoimistoon.
Lisäksi Venäjän valtion budjetin alijäämä kasvaa ja taloustilanne on keväällä ja kesällä heikentynyt selvästi verrattuna sodan aiempiin vuosiin. Kyse ei ole välittömästä romahduksesta vaan siitä, että sotatalouden kasvumalli vaikuttaa saavuttaneen rajansa. Venäjän keskuspankkikin on kuvannut talouden hidastuvan, joten kyse ei ole vain länsimaiden innosta nähdä Putinin sotahallinnon kärsivän.
Sotatilan julistaminen mahdollistaisi kansalaisten talletusten takavarikoinnin. Talletuksia voitaisiin muuttaa väkisin esimerkiksi sotaobligaatioiksi – joko pitkäaikaisiksi tai jopa ikuisiksi. Muunnetun talletuksen määrä voisi vaihdella, todennäköisesti jollain vähimmäisrajalla jonka ylittyessä varat muutettaisiin väkisin joukkovelkakirjoiksi.
Venäjän keskuspankki kertoi heinäkuun alkupuolella, että venäläisillä kotitalouksilla on pankkitalletuksia noin 845-850 miljardin euron arvosta. Tämä sisältää sekä käyttötilit että määräaikaistalletukset Venäjän pankeissa sekä pienemmän määrän talletuksia ulkomaisissa pankeissa.
Huhtikuussa ihmiset ryhtyivät nostamaan varojaan, ja käytössä olevan käteisen määrä kasvoi 607,3 miljardilla ruplalla eli lähes seitsemällä miljardilla eurolla. Syynä oli kuitenkin todennäköisesti se, että internet-häiriöt kasvoivat mikä puolestaan haittasi korttimaksujen ja pankkiautomaattien toimintaa.
Venäjän valtiovarainministeri Anton Siluanov ja keskuspankin pääjohtaja Elvira Nabiullina ovat toistuvasti kiistäneet erilaiset takavarikkosuunnitelmiin liittyvät huhut.
Vastaan
Voisiko Putin julistaa sodan? Kyllä voisi. Onko julistus siltikään kannattava, on toinen asia. ”Erityissotilassoperaation” käsite on ollut hyödyksi jo yli neljä vuotta. Jos siitä luovuttaisiin, jouduttaisiin tunnistamaan ja tunnustamaan se, sota ei olekaan rajattu operaatio, että Venäjä ei ole saavuttanut tavoitteitaan odotetusti, ja että maa joutuu siirtymään poikkeusoloihin.
Putin on jo käyttänyt monesti useita joustavampia ratkaisuja.
Lokakuussa 2022 käyttöön otettiin eri turvallisuustasoja eri alueille: esimerkiksi osassa Ukrainalta vallatuista alueista kuten Luhanskissa, Donetskissa, Zaporižžjassa sekä Hersonissa on jo käytössä sotatila. Raja-alueilla on korotettu valmius ja muualla Venäjällä lievempiä erityisvaltuuksia. Näin Kremlin on ollut mahdollista käyttää monia poikkeusvaltuuksia ilman koko maan sotatilaa.
Sotatilan julistaminen olisi voimakas poliittinen signaali sekä sisä- että ulkopoliittisesti. Se tulkittaisiin varmasti ainakin osin osoitukseksi siitä, että tilanne Ukrainassa ei etene suunnitelmien mukaisesti ja Venäjä tarvitsee uusia ja poikkeuksellisiakin keinoja sodan jatkamiseksi. Se olisi kiistatta myös symbolinen merkkipaalu, jonka myötä konflikti siirtyisi uuteen vaiheeseen.
Vertskan lähde duumassa, joka arvioi ettei Venäjän vakavoituvaa tilannetta ehkä saada tasapainotettua ilman äärimmäisiä ratkaisuja, näkee kuitenkin tilanteessa myös toisen puolen. Duumalähteen mukaan presidentin asetusta ei välttämättä anneta, koska se heikentäisi järjestelmää, jolla kansalaiset pidetään mahdollisimman erillään sotilasasioista.
Itse asiassa Venäjän federaatiossa on jo voimassa joitakin sotatilalain toimenpiteitä, kuten sotilassensuuri. Median työntekijöille voidaan määrätä rikosoikeudellisia seuraamuksia puolustusministeriön virallisen kannan kanssa ristiriidassa olevien tietojen julkaisemisesta, ja mediat itse voivat menettää toimilupansa.
Taloudessa suunnitelma kansalaisten varojen takavarikoinnista johtaisi todennäköisesti ainakin jonkinasteiseen pankkipakoon. Talletusten nostaminen puolestaan voisi pysäyttää pankkien luotonannon, ja johtaa siihen että Venäjän keskuspankki joutuisi hätärahoittamaan pankkeja.
Vastaan 2
Vertska ja Important Stories yhdessä kertoivat uudesta, valmisteilla olevasta mobilisaatiosta kesäkuussa. Tuolloin niiden lähteet presidentinhallinnossa kertoivat, että valmistelut olivat olleet käynnissä jo useita kuukausia. Kesäkuussa varsinaista päätöstä asiasta ei kuitenkaan ollut vielä tehty. Lähteet sanoivat, että uusia mobilisaatiosuunnitelmia ei koskaan kutsuta mobilisaatioksi.
Viimeksi kun Venäjä julisti osittaisen liikekannallepanon syyskuussa 2022, se aiheutti aallon jossa ensimmäisten vuorokausien aikana maasta poistui yli 260 000 miestä. Eikä kyseessä ollut sodanjulistus, vaan mobilisaatio. Venäjän julistaminen sotatilaan olisi ainakin symbolisesti mobilisaatiotakin ankarampi toimi.
Tällaiset toimet heijastuisivat paitsi Venäjään sisäisesti, todennäköisesti myös Suomeen. Vaikka itärajan ylityspisteet ovat nyt suljettuina toisin kuin syksyllä 2022, koko 1300 kilometrin maarajaa ei ole missään vaiheessa ollut tarkoitus aidata. Riskialttiimmat osuudet vain. Suurempi paine kohdistunee tosin niihin maihin, joihin venäläiset pääsevät vielä lähtemään ilman viisumia, kuten Georgiaan, Armeniaan ja Kazakstaniin.
Sakkaavaa sotilaiden rekrytointia on jo tehostettu muilla keinoin. Viimeksi maanantaina Putin allekirjoitti asetuksen, jolla kasvatettiin Venäjän asevoimien vahvuutta. Rekrytointia on tehostettu myös laajentamalla rikosnimikelistaa, joista tuomitut voivat valita tuomion suorittamisen sijaan rintamalle lähtemisen.
Asevoimien vahvuutta tosin paisutettiin maanantaina jo kolmatta kertaa noin neljän kuukauden aikana, eikä uusilla rikosnimikkeillä tuomittuja ole aivan valtavasti.
Lopuksi
Venäläiset on yli neljä vuotta totutettu ja koulittu puhumaan erityissotilasoperaatiosta, jossa puhdistetaan historiallisesti emämaahan kuuluvasta Ukrainasta erilaiset koko olevaisuutta uhkaavat natsit ja natottajat.
Ukrainan maaliskuusta asti kiihtynyt iskukampanja Venäjän energiainfrastruktuuria vastaan on johtanut polttoainepulaan, öljyviennin notkahdukseen ja epämukavuuteen pitkinä jonoina huoltoasemilla. Viimeisimpänä iskut verkkokauppajätti Wildberriesin logistiikkakeskuksiin ovat pitäneet huolen siitä että sota näkyy entistä enemmän myös venäläisen omassa arjessa Venäjällä.
Harkitaanpa Venäjällä sotatilan julistamista tai mobilisaatiota, kukaan ei usko että se tapahtuisi ennen kuin Venäjän parlamentin alahuoneen eli duuman vaalit on pidetty 21. syyskuuta. Suomessakin on esitetty arvioita, joiden mukaan Putinin ei enää sen jälkeen tarvitsisi huolehtia kansan mielialoista.
Venäjällä vaaleilla valitaan toki myös alueparlamentit, alueiden kuvernöörit sekä presidentti. Kansainvälisten tarkkailijoiden mukaan vapaiden ja demokraattisten vaalien tunnusmerkit eivät kuitenkaan Venäjällä täyty, ja presidentinkin perustuslaissa kahteen rajatut toimikaudet nollattiin vuonna 2020.
Jos Vladimir Putinin siis ylipäätään tarvitsee piitata kansan mielialoista, hän tekee sen rule by law -periaatteen mukaisesti. Oikeusvaltiokeskustelussa tällä tarkoitetaan tilannetta, jossa hallitsija taivuttaa lakia omien tarpeidensa mukaan ja monesti oman valtansa sementoimiseksi. Vastakohta on rule of law, jossa laki koskee myös vallankäyttäjiä, ja sitä kunnioitetaan.
Sekä sodan julistaminen että mobilisaatio ovat Putinin arvovallalle riskejä. Mitä ikinä hän tekeekin, se nähdään kyllä presidentin asetuksissa.
