Droonien havaitseminen voi tulevaisuudessa olla mahdollista avaruudesta käsin, droonien tunnistus- ja torjuntalaitteita kehittävän suomalaisen Sensofusionin tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen kertoo Verkkouutisille.
Sensofusionin ensimmäinen prototyyppisatelliitti laukaistaan avaruuteen vuoden 2027 lopulla. Satelliitin tarkoitus on testata yrityksen kehittämän teknologian toimivuutta.
Parhaimmassa tapauksessa avaruuteen voisi rakentaa useista satelliiteista koostuvan konstellaation, jolla droonit voisi havaita jo kauan ennen kuin ne saapuisivat maan päällä sijaitsevien järjestelmien kantamalle.
Herää kysymys, olisiko Suomi voinut omin voimin huomata Uuttamaata kohti matkalla olleet droonit jo reilusti etuajassa?
Asiantuntijan vastaus kysymykseen on selkeä.
– Luultavasti ei, Hyppönen sanoo.
Ukrainan käyttämät pitkän kantaman droonit ovat ennalta ohjelmoituja. Ne eivät lähetä signaalia, joka voitaisiin havaita avaruudesta.
– Ne toimivat lähtökohtaisesti enemmän risteilyohjusten tavoin, Hyppönen kuvailee.
Ukrainasta peräisin olevien droonien on arvioitu ajautuneen kohti Baltian maita ja Suomea Venäjän häirinnän vuoksi. Satelliittipohjaisen paikannuksen perusteella ohjautuva drooni itse ei lähetä mitään, vaan ainoastaan kuuntelee avaruudesta tulevaa signaalia.
Droonien signaali kantautuu kiertoradalle saakka
Ohjaajan suorassa kontrollissa olevat droonit ovat toinen juttu. Niitä ohjataan radioyhteydellä, joka kantautuu myös ilmakehän ulkopuolelle.
Hyppönen antaa asiasta käytännönläheisen vertauksen.
Tavallisen älypuhelimen käyttämä paikannusjärjestelmä, puhekielessä GPS, perustuu maata yli 20 000 kilometrin korkeudessa kiertäviin paikannussatelliitteihin.
Silti taskuun mahtuvalla älypuhelimella ei ole vaikeuksia avaruudesta tulevien signaalien havaitsemisessa.
– Kyllä se toimii toisinkin päin, Hyppönen vakuuttaa.
– Kykenemme kehittämällämme teknologialla vahvistamaan hyvin heikkoja radiosignaaleja niin tehokkaasti, että voimme kuunnella niitä avaruudesta käsin.
Sensofusionin suunnitelmissa satelliitit kiertävät maata matalalla kiertoradalla eli vain joidenkin satojen kilometrien korkeudessa. Avaruuden rajan ajatellaan alkavan noin sadan kilometrin korkeudelta.
Toinen potentiaalinen käyttökohde Sensofusionin satelliiteille on erilaisten häirintälaitteiden havaitseminen.
Venäjä on häirinnyt paikannusjärjestelmiä Itämerellä laajamittaisesti viime aikoina. Muun muassa Suomenlahden merivartiosto on varoittanut veneilijöitä voimakkaasta GPS-häirinnästä Suomenlahdella.
– Uskomme, että häirintälähettimien sijainti ja toiminta voidaan tunnistaa avaruudesta käsin paremmin kuin mistään muualta, Hyppönen sanoo.
Torjunta alkaa aina tunnistamisesta
Droonien havaitseminen perustuu lopulta aina siihen, että taivasta tarkkaileva laite saa jonkunlaisen signaalin, josta drooni voidaan tunnistaa.
Esimerkiksi tutka lähettää tutkapulssin, joka kimppaa droonista takaisin tutkan vastaanottimeen. Ilmassa lentävä kohde voidaan tunnistaa tutkan dataa tulkitsemalla. Droonin voi tunnistaa tietysti myös äänen perusteella tai näköhavainnosta.
Sensofusionin teknologia ei perustu aktiiviseen paikannukseen, vaan passiiviseen radiosignaalien kuunteluun.
Yhtiön kehittämän teknologian ytimessä on data, kertoo Hyppönen. Sensofusion on kerännyt tosielämän dataa erilaisten droonien lähettämistä signaaleista taistelualueilla ympäri maailmaa.
Radiosignaalien lisäksi Sensofusion on kerännyt kuva- ja äänitietoa drooneista.
Dataa Hyppönen kuvailee yhdeksi yhtiön voimavaroista. Vastaavaa ei hänen mukaansa kilpailijoilla ole.
Avaruudessa olevat satelliitit eivät kuitenkaan itsessään torju mitään, painottaa Hyppönen.
Kokonaisuuden kannalta niiden arvo voi kuitenkin osoittautua erittäin arvokkaaksi, mikäli teknologia toimii odotetulla tavalla. Avaruudesta käsin saatu tieto voi antaa lisää aikaa torjuntatoimille.
Lisäksi ajoissa tuleva tieto uhkasta antaa väestölle enemmän aikaa suojautua.
– Tunnistamiskyky on kaikkein tärkein kyky, Hyppönen tiivistää.
Teknologiakilpailu on kuitenkin aina käynnissä. Kun jollekin asejärjestelmälle kehitetään tehokas torjuntakeino, aseesta kehitetään entistä parempi.
Käytännössä kehitys on esimerkiksi näkynyt siinä, miten Ukrainassa on otettu käyttöön valokuidulla ohjattavia lyhyen matkan drooneja häirintämenetelmien tultua entistä paremmiksi.
Yksi mahdollinen tulevaisuudenkuva Hyppösen mukaan voi olla se, että radiosignaalien harhautuminen avaruuteen päin estettäisiin. Suunta-antenneilla radiosignaalin voi ohjata kohdistumaan vain vastaanottajan suuntaan.
– Jos suunta-antenneilla pystyy välttämään avaruudesta käsin paljastumisen riskiä niin kyllä joku sillä tavoin sitten tulee tekemään, Hyppönen pohtii tulevaisuutta.
– Sitten täytyy keksiä uudenlaisia vastalääkkeitä.