Valtio kykenee kantamaan aiempaa huonommin riskejä, koska valtion taloudelliset vastuut ovat kasvaneet ja talouskasvu on jäänyt heikoksi, arvioi valtion taloudellisia vastuita ja riskejä arvioinut valtiovarainministeriön tuore raportti.
Tämä korostaa tarvetta vahvistaa Suomen julkista taloutta, ministeriö arvioi riskikatsauksessaan.
Valtion taloudelliset vastuut ovat kasvaneet voimakkaasti niin euromääräisesti kuin suhteessa talouden kokoon.
Valtiolla oli viime vuoden lopussa velkaa jo lähes 170 miljardia euroa, mikä on 115 miljardia euroa enemmän kuin ennen finanssikriisiä. Vuonna 2008 valtionvelan suhde bruttokansantuotteeseen oli 28 prosenttia, mutta viime vuonna se nousi 61 prosenttiin.
Tänä vuonna valtionvelka on ylittänyt jo 185 miljardia euroa.
Korkomenot ovat nousseet jyrkästi ollen 3,2 miljardia euroa vuonna 2024.
Heikot kasvunäkymät ja korkomenojen kasvu lisäävät julkisen talouden sopeutushaasteita.
Valtiolla on merkittäviä pitkäaikaisia sopimus- ja eläkevastuita. Niistä huomattavin on valtion eläkevastuu, joka oli vuoden 2024 lopussa 101 miljardia euroa.
Valtion kokonaisvastuita on lisännyt myös se, että ehdolliset vastuut ovat kasvaneet merkittävästi pitkällä aikavälillä.
Viime vuoden lopussa valtiolla oli voimassa takaus- ja takuuvastuita 68,7 miljardin euron edestä, jossa on nousua edellisvuodesta 1,7 miljardia euroa. Määrä on kasvanut huomattavasti vuodesta 2010, jolloin se oli noin 23 miljardia euroa. Lisäksi nämä vastuut ovat kasvaneet ripeästi verrattuna Suomen talouden kasvuun.
EU:n kasvavat menotarpeet voivat aiheuttaa nousupaineita myös jatkossa esimerkiksi elpymisvälineen lainaosuuden lyhentämisen sekä Ukrainan rahoittamisen myötä, joka voi heijastua myös Suomen vastuisiin.
Kriisi kurittaisi julkista taloutta
Äkillisen suhdannetilanteen heikkenemisen vaikutuksia julkiselle taloudelle arvioidaan raportissa julkisen talouden stressitestin avulla. Testissä tarkastellaan, miten talouden suhdanteen äkillinen heikkeneminen vaikuttaa julkisen talouden tuloihin, menoihin, rahoitusasemaan ja velkaan.
Skenaariossa muun muassa geopoliittisten jännitteiden luoma epävarmuus ja protektionistisen kauppapolitiikan aiheuttama globaalien tuotantoketjujen pirstaloituminen johtavat maailmantalouden kasvun pitkäkestoiseen ja merkittävään hidastumiseen. Tästä seuraa erityisesti energian ja raaka-aineiden hintojen nousuun. Skenaariossa oletetaan, että tuotantokustannusten kasvu välittyy nopeasti kuluttajahintoihin, jonka seurauksena inflaatio kääntyy kasvuun ja Suomen bkt supistuu.
Skenaariossa talouskasvun oletetaan olevan negatiivista koko tarkastelujakson (2026-2028) ajan. Kumulatiivisesti talous supistuu skenaariossa vuosina 2026–2028 jopa reilut 11 prosenttia verrattuna perusuraan. Skenaariossa kuluttajahinnat nousevat kumulatiivisesti vajaat 3 prosenttia perusuraa nopeammin, kun ansiotason kasvu on 0,5 prosenttia perusuraa hitaampaa. Työttömyysaste nousee skenaariossa 11 prosenttiin vuonna 2028, noin 3 prosenttiyksikköä perusuraa korkeammaksi.
Skenaarion mukaisella talouskehityksellä olisi huomattavat negatiiviset vaikutukset julkiseen talouteen. Skenaariossa talouskasvu supistuu, minkä seurauksena etenkin valtion verotulot pienenevät. Palkkasumman supistuminen vähentää tuloveroja, yritysten kannattavuuden heikkeneminen pienentää yhteisöverojen tuottoa ja yksityisen kulutuksen supistuminen heikentää arvonlisäverojen kertymää. Hintojen ja työttömyysasteen nousu lisää julkisen talouden menoja. Korkojen nousu lisää myös julkisen velan kustannuksia.
Vuonna 2026 julkisyhteisöjen tulot olisivat reilut 3,6 miljardia euroa perusuraa pienemmät. Vuonna 2027 ero perusuraan olisi jo noin 7,8 miljardia euroa ja vuonna 2028 tulot olisivat noin 9,7 miljardia euroa pienemmät kuin perusuralla. Tulojen heikkeneminen on pääasiassa seurausta verotulojen, omaisuustulojen ja saatujen sosiaaliturvamaksujen supistumisesta.
Skenaarion mukainen talouskehitys kasvattaisi myös julkisyhteisöjen menoja. Julkisen sektorin kokonaismenot kasvavat perusuraan verrattuna noin 1,1 miljardia euroa vuonna 2026, vajaat 3,6 miljardia euroa vuonna 2027 ja noin 4 miljardia euroa vuonna 2028. Menojen kasvusta merkittävin osa on seurausta maksettujen sosiaalietuuksien ja avustusten kasvusta, jotka kasvavat vuosien 2026–2028 aikana kumulatiivisesti 5,3 miljardia euroa verrattuna perusuraan.
Stressiskenaarion mukaan valtionhallinnon alijäämä kasvaisi erityisesti vuosina 2027 ja 2028, ollen noin 4,4 miljardia euroa perusuraa suurempi vuonna 2027 ja reilut 5,8 miljardia euroa suurempi vuonna 2028. Kokonaisuudessaan julkisyhteisöjen rahoitusasema on skenaariossa reilut 13,7 miljardia euroa perusuraa heikompi tarkastelujakson lopulla vuonna 2028.
Julkisen talouden alijäämä rahoitetaan skenaariossa velanotolla, jonka seurauksena julkinen velka kasvaisi vuonna 2026 noin 3,7 prosenttiyksikköä perusuraa nopeammin ja vuonna 2027 kasvua olisi reilut 9 prosenttiyksikköä verrattuna perusuraan. Tarkastelujakson lopulla vuonna 2028 julkisyhteisöjen velkasuhde nousisi skenaariossa vajaat 13,4 prosenttiyksikköä perusuraa suuremmaksi, ollen noin 103 prosenttia.
Kriisin pidentyminen ja syveneminen kasvattaisi julkisen talouden velkaa entisestään. Samalla julkisen talouden liikkumatila edelleen kapenisi. Mahdollisuudet elvyttävään finanssipolitiikkaan pienenisivät.
– Tämän vuosikymmenen alku on osoittanut, että julkiseen talouteen kohdistuu shokkeja yllättävistä lähteistä. Tämän vuoksi on oleellista pitää huolta tarvittavasta finanssipoliittisesta liikkumatilasta myös jatkossa ja varautumisessa tulevaan on myös huomioitava yllättävät kriisit ja tarpeet, raportissa muistutetaan.
