Korkojen viimeaikainen nousu ei näytä tuottavan suuria ongelmia kotitalouksille, kertoo valtiovarainministeriön tänään julkaisema selvitys.
Kotitalouksien keskimääräisen taloudellisen tilanteen ei myöskään ennusteta heikkenevän jyrkästi. Työryhmä suosittelee kuitenkin toimenpiteitä ongelmien välttämiseksi tulevaisuudessa.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko asetti tammikuussa 2023 työryhmän laatimaan selvityksen kotitalouksien taloudellisesta tilanteesta. Selvityksessä tarkastellaan etenkin velkaantuneita kotitalouksia ja kohonneen korkotason vaikutuksia. Lisäksi työryhmä on arvioinut asuntomarkkinoita, pankkien tilaa sekä makrovakauspolitiikkaa. Työryhmä on selvittänyt myös asuntolainojen korkovähennyksen poistumisen vaikutuksia.
Kotitalouksien velka on kasvanut viime vuosikymmeninä suhteessa niiden käytettäviin oleviin tuloihin. Toistaiseksi ei ole näkyvissä selviä merkkejä kotitalouksien vaikeuksista hoitaa asuntolainojaan. Suotuisa työmarkkinakehitys on ylläpitänyt osaltaan kotitalouksien maksukykyä.
Korkojen nousu vaikuttaa kuitenkin etenkin velkaantuneimpiin kotitalouksiin, eikä vielä ole selvää, kuinka moni kotitalouksista joutuu ongelmiin. Toistaiseksi ei näytä siltä, että suuriin ongelmiin joutuvien joukko olisi kovin laaja. Velkaantuneiden kotitalouksien ja taloyhtiöiden tilanteeseen liittyy joka tapauksessa riskejä.
Asuntojen hinnat ovat viimeisen vuoden aikana laskeneet ja asuntokauppojen määrä vähentynyt. Toistaiseksi tilanne asuntomarkkinoilla ei kuitenkaan näytä uhkaavan merkittävästi kotitalouksien tilaa tai kokonaistaloudellista kehitystä. Pankkien vakavaraisuus on pysynyt vahvana, ongelmaluottojen määrä vähäisenä ja likviditeettitilanne hyvänä. Pankkien varainhankinta on kuitenkin altis markkinahäiriöille ja varainhankintakustannusten nousulle.
Viimeaikainen kehitys korostaa kuitenkin tarvetta varmistaa, että sääntely suojaa kotitalouksia, taloyhtiöitä, pankkeja ja kansantaloutta riittävästi liialliseen velkaantumiseen liittyviltä riskeiltä.
– Vaikka korkojen viimeaikainen nousu ei edellytä välittömiä toimenpiteitä, se toimii muistutuksena siitä, että sekä lainanottajien että pankkien on aina varauduttava yllättäviinkin muutoksiin toimintaympäristössä. Tulevien kriisien välttämiseksi on tärkeää pienentää edelleen riskejä, jotka liittyvät kotitalouksien ja taloyhtiöiden velkaantumiseen, selvitystyöryhmän puheenjohtaja, valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen toteaa tiedotteessa.
– Moni kotitalous joutuu nyt selviämään aiempaa suuremmista velanhoitomenoista. Kotitalouksien keskimääräinen taloudellinen tilanne ei kuitenkaan näytä heikkenevän kovin paljon edes väliaikaisesti, kun työttömyyden ei ennusteta lisääntyvän merkittävästi, talouspolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja korostaa.
Työryhmässä oli edustajia valtiovarainministeriöstä, Suomen Pankista sekä Finanssivalvonnasta.
Työryhmän mukaan Suomessa olisi tarpeen ottaa käyttöön juridisesti sitova kotitalouksien enimmäisvelanhoitorasite. Enimmäisvelanhoitorasite olisi tulosidonnainen kotitalouksien kokonaisvelkaantumiseen kohdistuva väline, joka asettaisi ylärajan sille, kuinka suuren osan kotitalouden tuloista velanhoitomenot enintään saavat viedä.
Laina-aikana tapahtuviin korkomuutoksiin varautumiseksi enimmäisvelanhoitorasitteen laskemisessa olisi syytä käyttää ns. stressattua korkotasoa eli lainanottohetkeä korkeampaa korkotasoa sekä erikseen määriteltyä enimmäistakaisinmaksuaikaa. Vuonna 2024 käyttöön tuleva positiivinen luottotietorekisteri parantaa tietopohjaa enimmäisvelanhoitorasitteen laskemiseksi ja välineen käyttämiseksi.
Enimmäisvelanhoitorasite kohdistuisi lähes kaikkiin kotitalouksille tarjottaviin luottoihin. Tulosidonnaisella enimmäisvelanhoitorasitteella täydennetty makrovakausvälineistö ehkäisisi kotitaloussektorin liiallista velkaantumista aiempaa kattavammin.
Työryhmän mukaan on syytä arvioida taloyhtiölainoihin liittyvän lisäsääntelyn tarvetta, kun saadaan tietoa siitä, miten heinäkuussa 2023 voimaan tuleva uusi sääntely näkyy taloyhtiölainoissa ja niihin liittyvissä riskeissä.
Asuntosijoittamisen verotusta on syytä muuttaa siten, että uudiskohteiden tapauksessa oikeutta vähentää yhtiölainan lyhennyksen osuus vuokratuotosta rajoitetaan. Tämä poistaisi ajallisen veroedun, joka nykyisellään kannustaa taloyhtiöiden suureen velanottoon uudiskohteiden osalta.
Asuntolainakorkojen verovähennystä ei ole työryhmän mukaan syytä ottaa uudelleen käyttöön. Se kannustaisi velkaantumiseen, pienentäisi valtion verotuloja, hyödyttäisi ensisijaisesti suuri- ja keskituloisia sekä kasvattaisi entisestään epäsuhtaa, joka vallitsee omistusasumisen verokohtelussa vuokra-asumiseen nähden.