Venäjän ja Yhdysvaltain johtajien heinäkuun huipputapaaminen Helsingissä tarjosi presidentti Vladimir Putinille tilaisuuden esiintyä kansainvälisen politiikan keskeisenä vaikuttajana. Viitteet Venäjän sekaantumisesta USA:n ja muiden läntisten demokratioiden vaaleihin, maan aktiivinen rooli Lähi-idässä ja Putinin maaliskuinen uudelleenvalinta ovat nekin olleet omiaan luomaan mielikuvaa hänen suvereenista asemastaan.
– Niiden taakse saattaa kuitenkin kätkeytyä myös kasvavaa heikkoutta, Moskovan Carnegie-keskuksen Venäjän sisäpolitiikan tutkimusohjelmaa johtava Andrei Kolesnikov arvioi tuoreessa artikkelissaan.
Venäläisten turhautuminen maansa sisäpoliittiseen tilanteeseen ja sosiaalista turvaverkkoa heikentäviin lainsäädäntöhankkeisiin on hänen mukaansa johtanut viime kuukausina Putinin kannatuksen jyrkkään laskuun.
Riippumattoman Levada-tutkimuslaitoksen keräämien tietojen mukaan heinäkuussa enää 67 prosenttia vastaajista ilmoitti hyväksyvänsä Putinin toimet, kun vastaava luku vielä huhtikuussa oli 82 prosenttia. Luottamus presidenttiin on laskenut tammikuun 60 prosentista heinäkuun 48 prosenttiin. Vaikka absoluuttiset luvut ovat edelleen korkeita, pudotus on ollut hätkähdyttävän nopeaa.
Eräiden muiden eturivin poliitikkojen luottamuslukemat ovat samaan aikaan vajonneet varsin vaatimattomalle tasolle: puolustusministeri Sergei Shoiguun kertoi luottavansa enää 19 prosenttia ja ulkoministeri Sergei Lavroviin 14 prosenttia vastaajista.
Pettymys kytee eläkeuudistusta syvemmällä
Venäläisten tyytymättömyys ei Kolesnikovin mukaan kohdistu vain kiisteltyyn eläkeuudistukseen, jonka piilottamisessa keskelle jalkapallon MM-kisahumua Dmitri Medvedevin hallitus epäonnistui surkeasti.
– Kun sisäpoliittinen turhautuminen kasvaa, Putinin menestyksekäs ulkopoliittinen agenda ei enää entiseen tapaan kanavoidu kannatukseksi, hän sanoo.
Vuonna 2014 tapahtuneen Krimin haltuunoton jälkeinen euforia on vähitellen väistynyt. Yhä useampi odottaa nyt Kolesnikovin mukaan vallanpitäjiltä vastauksia Venäjän lukuisiin taloudellisiin ja sosiaalisiin ongelmiin.
– Vastatakseen Putinin laskevaan kansansuosioon Venäjän poliittisten manipulaattoreiden on päivitettävä massojen mobilisoinnin työkalupakkinsa. He todennäköisesti jatkavat Putinin markkinoimista Venäjän loistokkaan historian, ortodoksisen kirkon, urheiluvoittojen, kunnianhimoisten rakennushankkeiden ja sotilaallisen voiman edistäjänä. Nämä menetelmät eivät enää kuitenkaan ole yhtä tehokkaita kuin joskus ennen, Kolesnikov arvioi.
Ellei presidentti Putinin kannatus muuten käänny nousuun, Kreml toteuttanee hänen mukaansa jonkin uuden spektaakkelin, jolla kansalaisten huomio pyritään kääntämään pois ratkaisemattomista sosiaalisista ongelmista.
Putin ei ole haavoittumaton
Dramaattiset liikkeet ulkopolitiikan saralla eivät kenties tarjoa entisenlaista patenttiratkaisua, sillä venäläisten suhtautuminen länteen on kääntynyt aiempaa myönteisemmäksi. Esimerkiksi Yhdysvaltoihin suhtautui Levadan mittauksen mukaan heinäkuussa 42 prosenttia venäläisistä, kun vielä toukokuussa vastaava luku oli 20.
Vaihtoehtoinen tapa, jolla kansalaisten huomiota voitaisiin suunnata pois talous- ja sosiaalikysymyksistä, saattaa Kolesnikovin mukaan olla väitettyjen vakoojien jahtaaminen. Esimerkkeinä hän mainitsee kaksi äskettäistä pidätystä: Venäläisen energiayhtiön johtajaa Karina Tsurkania turvallisuuspalvelu FSB syyttää tiedustelusta Romanian ja Moldovan hyväksi. 74-vuotiaan tiedemiehen Viktor Kudriavtsevin puolestaan väitetään luovuttaneen tietoja läntisille tiedustelupalveluille.
– Mitä absurdimpia tapaukset ovat, sitä tehokkaammin ne kääntävät huomiota pois Venäjän presidentille niin kalliiksi käyvistä sosiaalisista epäkohdista, Kolesnikov toteaa.
Hänen mukaansa on joka tapauksessa käynyt selväksi, että edes Vladimir Putin ei ole poliittisesti lainkaan niin haavoittumaton kuin aiemmin on luultu.
LUE MYÖS:
Venäjän kansa raivona Kremlille: Tätä ei ole ennen nähty
Venäläistutkija: Vladimir Putinin uhopuheet ovat tyhjää teatteria