Kremlin kaavailema eläkeuudistus on saanut tavalliset venäläiset takajaloilleen. Kuohuntaa aiheuttaneessa uudistuksessa hallitus ehdottaa naisten eläkeiän nostamista 55 vuodesta 63 vuoteen 2034 mennessä ja miesten eläkeiän nostoa 60 ikävuodesta 65 vuoteen 2028 mennessä alkaen vuodesta 2019. Ehdotus on mennyt läpi jo ensimmäisessa Duuman käsittelyssä.
East Officen analyytikko Sinikka Parviaisen mukaan kansalaisten valtava vastustus on kuitenkin alkanut lehtitietojen mukaan huolettaa maan johtoa eikä presidentti Vladimir Putininkaan suosio ole selvinnyt kuivin jaloin kansalaisten ”vihan ryöpsähdyksistä”.
Parviainen huomauttaa East Officen blogissaan, ettei vastustuksen syy niinkään ole se, etteivät kansalaiset ymmärtäisi reformin syitä, jotka liittyvät Venäjän väestön ikärakenteeseen ja eläkerahastojen riittämättömyyteen. Kyselytutkimusten perusteella venäläiset ovat Kremlin kanssa eri mieltä siitä, mihin Venäjän valtio on viime vuosina rahaa käyttänyt.
Riippumattoman Levada-tutkimuslaitoksen selvitysten mukaan 89 prosenttia venäläisistä vastustaa eläkeuudistusta. Samalla venäläisten halukkuus osallistua protesteihin on kasvanut korkeimmalle tasolleen sitten 1990-luvun. Sinikka Parviaisen mukaan peräti 69 prosenttia venäläisistä näki heinäkuussa protesteihin osallistumisen mahdollisena.
– Eläkereformia koskevan kyselytutkimuksen mukaan kansalaiset ymmärtävät kyllä hyvin, että venäläiset vanhenevat kiihtyvään tahtiin ja että yksinkertaisesti rahaa ei ole: jo nykyisellään vain 60 prosenttia eläkkeistä pystytään maksamaan valtion eläkerahastosta ja loput eläkkeet joudutaan kattamaan federaation budjetista.
Parviaisen mukaan venäläisiä harmittaakin rahan käyttäminen muuhun kuin omaan kansaa.
– Erityisiä rahareikiä ja kalliita turhakkeita mainitaan olevan esimerkiksi yllä mainitut jalkapallon MM-kisat, Sotshin olympialaiset sekä sodat Syyriassa ja Ukrainassa. Mutta eikö näiden ”projektien” pitänyt olla juuri ne Venäjän (ja sen presidentin) suuruutta korostavat asiat ja lisätä maan johdon arvostusta kotimaassa?
Oligarkkien tukeminen ja jatkuvat korruptioskandaalit suututtavat lisäksi kansaa kaikissa ikäryhmissä ja matala- ja keskituloisten parissa. Sinikka Parviainen huomauttaa, ettei Venäjällä ole koskaan aiemmin nähty Levadan tutkimusten perusteella vastaavaa vastustusta jotakin tiettyä uudistusta kohtaan.
Asiantuntijan mukaan kansallistuntoa pönkittävät hankkeet ovat saattaneet toimia Venäjällä sellaisina aikoina, kun kansalaisten elinolot ja tulot ovat kohentuneet ja tulevaisuus näyttänyt valoisalta myös seuraavalle polvelle.
– Kansallistunnon nostatuksen onkin ylläpitänyt presidentin suosiota Krimin jälkeisen laman ajan 2014-16, mutta sillä ei enää voida täyttää kansalaisten vatsoja ja kukkaroita, Sinikka Parviainen sanoo.
Hän huomauttaa presidentti Vladimir Putinin suosion tippuneen Krimin jälkeisen ajan pohjalukemiin, eli noin 67 prosentin kannatukseen. Vielä ennen eläkeuudistuksen julkituloa Putinia tuki noin 80 prosenttia kansasta.
