Ukraina on käytännössä pysäyttänyt Venäjän merikuljetukset Asovanmerellä viikon kestäneellä lennokkioperaatiolla ja tehnyt merialueesta venäläisalusten hautausmaan, kirjoittaa brittilehti The Daily Telegraph.
Ukrainalaiset ovat iskeneet 116 venäläisalukseen. Erityisen helppoja kohteita ovat olleet hitaat ja lähes puolustuskyvyttömät noin 7 000 tonnin tankkerit, jotka kuljettavat polttoainetta miehitetylle Krimille.
Keskimäärin yksi isku kahden tunnin välein on pysäyttänyt liikenteen yhdellä Venäjän tärkeimmistä huoltoreiteistä. Telegraphin mukaan operaatiolla on vain vähän vastineita modernin sodankäynnin historiassa.
Ukrainan miehittämättömien järjestelmien joukkojen komentajan, majuri Robert ”Madjar” Brovdin tavoitteena on katkaista Krimin polttoainehuolto. Operaation nimi MoLoTshKa eli ”maito” on lyhenne ukrainankielisestä lauseesta ”Moskova sortuu Krimin kautta”.
AIS-paikannussignaalien perusteella meriliikenne Asovanmerellä on vähentynyt jyrkästi. Starboard Maritime Intelligencen seuraamien signaalien määrä on pudonnut 6. heinäkuuta havaitusta 196 alle puoleen. Satelliittikuvissa alukset välttelevät avomerta.
Venäjä aliarvioi Ukrainan ja teki strategisia virheitä
Telegraphin mukaan Ukrainan menestystä selittävät iskut Venäjän ilmapuolustukseen ja öljynjalostamoihin sekä pitkän kantaman FP-2-lennokkien mukauttaminen merikohteita vastaan.
Lehden mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin teki strategisen virheen määrätessään lisäämään polttoainekuljetuksia Krimille meritse sen jälkeen, kun maareitit olivat muuttuneet ukrainalaisiskujen vuoksi vaarallisiksi. Nyt venäläiset vakuutusyhtiöt eivät enää myönnä tankkereille sotariskivakuutuksia, eikä valtiokaan ole budjettipaineiden vuoksi halukas takaamaan kuljetuksia.
RUSI-tutkimuslaitoksen tutkija Siddarth Kaushalin mukaan normaalien polttoainetoimitusten palautuminen Krimille voisi kestää vähintään useita kuukausia, jos Moskova ylipäätään löytää tilanteeseen ratkaisun.
– Tämä on todella merkittävää. Iranin tavoin Hormuzinsalmessa Ukraina on osoittanut, ettei merireitin katkaisemiseen välttämättä tarvita omaa laivastoa, Kaushal sanoo Telegraphille.
Lehden mukaan Venäjä aliarvioi Ukrainan kyvyn kehittää pitkän kantaman iskujärjestelmiä. Moskova panosti ballistisiin ohjuksiin, liitopommeihin ja Shahed-lennokkeihin siinä uskossa, että hyökkäysaseet pakottaisivat Kiovan antautumaan.
RAND-ajatushautomon tutkija Michael Bohnert pitää ratkaisua virhearviona.
– Tavallaan oli Ukrainan onni, ettei sen annettu iskeä aiemmin. Venäjä ei pitänyt ilmapuolustusta etusijalla. Se löi vetoa sen puolesta, että se voisi voittaa hyökkäyskyvyllään, mutta se ei kannattanut.
Ukraina laukaisee FP-2-lennokit liikkuvista asemista omalta alueeltaan. Kevyen taistelukärjen ansiosta niiden toimintamatka on vähintään 400 kilometriä.
Merellä lennokit lentävät aivan vedenpinnan yläpuolella ja tähtäävät alusten komentosilloilla sijaitseviin ohjaus- ja viestintäjärjestelmiin. Tavoitteena on lamauttaa alukset, ei upottaa niitä.
Venäjä on joutunut lähettämään hinaajia pelastamaan merellä ajelehtivia aluksia. Tämä lisää sen logistista taakkaa ja tarjoaa Ukrainalle uusia iskukohteita.
Seuraavaksi Mustameri
Brovdi ilmoitti keskiviikkona Asovanmeren operaation päättyneen ja kampanjan siirtyvän Mustallemerelle. Kertšinsalmi erottaa Asovanmeren Mustastamerestä.
Hänen mukaansa tavoitteena on pakottaa Venäjä siirtämään Krimin huoltokuljetukset jälleen maareiteille, jotka ovat hänen mukaansa Ukrainan iskujen piirissä.
Mustallemerelle laajentuvat iskut voivat vaikeuttaa Venäjän vilja- ja öljyvientiä Novorossiiskin sataman kautta. Ukrainan merilennokit ovat jo iskeneet alueella venäläiseen partioveneeseen ja polttoainetankkereihin.
Venäläiset sotabloggaajat ovat arvostelleet alusten sotilaallisen suojan puutetta. Venäjän Kertšinsalmeen sijoittamien häirintälaitteiden on vaikea torjua Starlink-satelliittiverkon kautta ohjattavia lennokkeja.
Mustanmeren laivasto pysyttelee satamissa. Kaushalin mukaan Venäjä käyttää sitä ensisijaisesti ohjusiskuihin Ukrainan kaupunkeja vastaan eikä meriliikenteen suojaamiseen.
Bohnertin mukaan pienet venäläiskorvetit eivät myöskään sovellu lennokkien torjuntaan.
– Tarvittaisiin konekiväärein varustettuja helikoptereita ja muita lentokoneita, kuten Su-25-koneita, jotka kaikki räjäytettiin jo vuosia sitten.
Milloin Kertšinsilta tulee alas?
Iskut siviilialuksiin ovat herättäneet arvostelua. Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO on katsonut niiden vaarantavan merenkulkijoita ja kansainvälisen merenkulun periaatteita.
Atlantic Councilin hybridiuhkien asiantuntija Elisabeth Braw huomauttaa, että suurin osa kohteista on Venäjän omistamia aluksia eikä ulkomaisilla lipuilla purjehtivia varjolaivaston tankkereita.
– Normaalioloissa voisi sanoa, etteivät tällaiset iskut ole hyväksyttäviä. Mutta Ukraina näyttää katsovan, että koska Venäjä ei noudata mitään sääntöjä, sillä on oikeus iskeä kauppa-aluksiin, jotka tukevat Venäjän sotatoimia, Braw sanoo.
Venäjä on vastannut lisäämällä iskujaan ukrainalaista viljaa kuljettaviin aluksiin Mustallamerellä. Samaan aikaan Krimin polttoainepula jatkuu.
Brovdilta kysyttiin, miksi Ukraina ei ole iskenyt Kertšinsiltaan.
– Suljemme sisääntuloreitit, emme ulospääsyä. Silta on yhä pystyssä vain yhdestä syystä: jotta miehittäjät voivat painua helvettiin.