Kun Vladimir Putin rinnasti itsensä äskettäisessä puheessaan tsaari Pietari Suureen ja ylisti tämän valloitussotia, heräsi virolaistutkija Kadri Liikin mukaan oitis kysymys, aikooko Venäjän presidentti ulottaa sotilaalliset seikkailunsa yhä uusille tantereille – kenties Nato-maidenkin maaperälle.
– Sitä on vaikea tietää. Voidaan kuitenkin varmuudella sanoa, että Putinin teot palvelevat agendaa, joka on suorastaan vastakohtainen Pietarin pyrkimyksille. Pietarihan oli loppujen lopuksi suuri Venäjän uudistaja ja henkilö, jonka sanotaan ”avanneen ikkunan Eurooppaan”. Putinin alueanastukset sitä vastoin sulkevat ikkunan länteen, ja myötävaikuttavat aktiivisesti Venäjän taantumiseen, European Council of Foreign Relations -ajatushautomossa työskentelevä Liik kirjoittaa.
Taantuminen ei hänen mukaansa koske ainoastaan maan teknistä kehitystä, vaan myös Venäjän yhteiskuntaa ja sen ulkopoliittista toimintatapaa.
– Putinin sota on nyt tukahduttamassa näkemyksiä, arvoja ja elämänmuotoja, jotka olisivat voineet tarjota perustan nykyaikaiselle, mutta suurelta osin kotoperäiselle tavalle hallita Venäjää, hän toteaa.
Paluu 1800-luvulle
Vaikka Venäjän kielteinen kehitys on ollut jo pitkään nähtävissä, Putinin 24. helmikuuta käynnistämä avoin hyökkäyssota Ukrainaa vastaan merkitsi Kadri Liikin mielestä radikaalia muutosta aiempaan.
– Putinin sota Ukrainassa asettaa Venäjälle agendan, joka on syvästi arkaainen, Liik sanoo.
Se on hänen mukaansa vanhanaikainen jopa Putinin oman mittapuun mukaan. Neuvostojärjestelmän kasvattina tämä on aiemmin kannattanut pikemminkin ”Jaltan mallia” eli suurvaltasopimuksiin perustuvaa maailmanjärjestystä. Nyt Venäjän presidentti on kuitenkin aloittanut ristiretken kaltaisen hyökkäyksen, jonka keskeisiä vaikuttimia ovat kolonialismi, historia ja uskonto.
– Näyttää vääjäämättömältä, että Putinin sota on tuominnut Venäjän uuteen, syvään ja pitkäkestoiseen vastakkainasetteluun lännen kanssa ja jättänyt sen sekä poliittisesti että taloudellisesti Kiinan armoille tavalla, joka ei voi olla Venäjän etujen mukainen, hän toteaa.
Putinin keskeisenä tavoitteena saattaa hänen mukaansa olla tietynlaisen perinnön jättäminen seuraajilleen. Jos meneillään oleva sota päättyisi tilanteeseen, jossa Venäjä hallitsee suuria osia Ukrainan alueesta, niiden palauttaminen olisi Venäjän tuleville johtajille vähintäänkin erittäin vaikeaa – mahdollisesti jopa poliittinen itsemurha.
– Tämän perinnön hylkääminen olisi Putinin seuraajille paljon helpompaa, jos heillä ei olisi alueita, joita pitäisi luovuttaa, vaan sota päättyisi nöyryyttävään tasapeliin. Euroopan ja Venäjän tulevien suhteiden suuntaviivat – myös kysymys siitä, mahdollistavatko ne edes jonkinlaisen yhteistyön – piirretään siis tämän päivän taistelukentillä.
