Tavalliset venäläiset jatkavat elämäänsä suhteellisen normaalisti samalla, kun venäläiset pommikoneet ja ohjukset pommittavat Ukrainan siviili-infrastruktuuria. Valtaosa venäläisistä hyväksyykin maansa sotatoimet Ukrainassa. Professori Kari Liuhto toi viikonloppuna Kauppalehdessä esille ajatuksen, että pakotteet olisivat tehokkaampia, jos ne iskisivät suoraan Venäjän kansaan.
Verkkouutisten haastattelemat asiantuntijat tyrmäävät ajatuksen.
– Venäjällä kansalaiset ovat valtiota varten eikä valtio kansalaisia varten. Toimi sen sijaan palvelisi tehokkaasti Kremlin pyrkimyksiä länttä vastaan. Kriittinen näkökulma pakotteita vastaan yleensäkin on, että ne vahvistavat autoritääristen johtajien asemaa, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila.
– Pelkona olisi, että kansalaiset ryhmittyisivät entistä enemmän autoritäärisen propagandan taakse siitä, miten länsi on Venäjää ja sen kansaa vastaan. Kansalaisiin suunnattujen pakotteiden vaikutus olisi siis päinvastainen kuin haluaisimme, hän jatkaa.
Professori Liuhto toi esille, että lännen pitäisi iskeä yhden tehtaan kaupunkeihin. Ajatuskulku on Suomen Pankin vanhemman neuvonantajan Laura Solangon mukaan mielenkiintoinen. Hänen mukaansa tällaiseen tehtaaseen on jo isketty, mutta sen vaikutukset venäläiseen yhteiskuntaan eivät ole olleet kovin merkittäviä.
– Tserepovets on tällainen yhden elinkeinon kaupunki, mutta tehtaan omistaja Severstal on jo pakotteiden alla. Emme voi tehdä mitään muuta kuin kieltää ison yrityksen tavaroiden tuominen EU:n alueelle. Monokaupunkiakin pyörittävien yritysten toimintaan on vaikea iskeä niin, että ne pysäyttäisivät koko kaupungin toiminnan, Solanko sanoo.
Solangon mukaan lännen linja on ollut toimiva. Kansalaisten elämään iskevät pakotteet eivät ole tehokkaita.
– Ei ole empiiristä näyttöä, että kansalaisten elinolojen kurjistaminen muuttaisi autoritäärisen valtion tai diktatuurin toimintaa. Autokratiassa on varsin vähän merkitystä, sillä mitä kansalaiset ajattelevat.
Miksi länsi ei ole tarttunut Navalnyin listaan?
Edesmennyt oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyi on koonnut 6 000 nimen listan venäläisistä. Listalla on diktaattori Vladimir Putinin lähipiiriläisiä.
– Länsi on välillisesti sodassa. Lännessä pitäisi havahtua siihen, että valtio, joka vähät välittää oikeusvaltioperiaatteesta käyttää hyväkseen lännen oikeusvaltioperiaatetta. Venäläisten maanomistuksissa ei ole kyse niinkään hybridivaikuttamisesta, vaan venäläiset haluavat tuoda rahansa Suomeen turvaan, Jussi Lassila sanoo.
– Jopa ruskeakielisimmät Putinin mielistelijät ja propagandistit haluavat rahansa Suomeen turvaan. Tähän lännen pitäisi ottaa kovempi linja ja näyttää keskisormea Venäjälle. Sen pitäisi muuttaa lainsäädäntöään, niin että se voisi jäädyttää venäläisten varoja, joita voitaisiin käyttää Ukrainan tukemiseen, tutkija jatkaa.
Laura Solanko tunnistaa Lassilan esiintuoman ongelman.
– Navalnyin lista pitäisi käydä läpi Euroopan komissiossa tai EU-maiden pääkaupungeissa. Listan läpikäyminen ei olisi mahdoton tehtävä, Solanko sanoo.
Hän kuitenkin muistuttaa, että länsimaiden on hyvä arvostaa arvojaan, jotta se ei vaivu Venäjän tasolle.
–Pakotteiden halutaan olla oikeudellisesti pitäviä ja vastaavan EU:n tämänhetkistä lainsäädäntöä. Se tarkoittaa, että EU:lla pitää olla esittää vakuuttavat todisteet siitä, että se on osallistunut sotaan. Se on hieno arvo sinänsä. Mutta asiasta olisi syytä avoimesti keskustella, koska elämme muuttuneessa maailmassa, ja lainsäädäntö ei ole tehty tällaisia tilanteita varten.
”Sodankäynnin vaikeuttaminen tulee olla pääprioriteettina”
Ukrainan sodan alkamisesta tuli helmikuun lopussa kuluneeksi kaksi vuotta. Yhdysvallat ja Euroopan unioni asettivat vuosipäivänä Venäjälle lisää pakotteita.
– Nämä uudet pakotteet pyrkivät kasvattamaan aikaisempien pakotteiden tehoa. EU:n kolmannessatoista pakotepaketissa ei ollut mitään kovin merkittävää uutta mukana. Lähinnä pakotelistalle lisättiin muutamia henkilöitä ja yrityksiä. Uusia vientirajoituksia tai sektorikohtaisia pakotteita listalla ei ollut, Suomen Pankin Laura Solanko sanoo.
Solanko ei pidä uusia pakotteita vaikutuksiltaan kovinkaan merkittävinä.
– Symbolisesti oli hirvittävän merkittävää, että uusi pakotepaketti saatiin sovittua sodan syttymisen vuosipäivään. Vaikutuksiltaan ne eivät ole kovinkaan suuret vaan niiden merkitys on enemmänkin symbolisesti tärkeä, hän sanoo.
Lännen pakotteet ovat iskeneet Venäjän kykyyn käydä sotaa. Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin langettamien pakotteiden tehokkuudessa on eroja. Molemmat osuvat venäläiseen sotateollisuuteen ja siihen, ettei Venäjä pystyisi rahoittamaan sodankäyntiään. Tätä varten on puututtu venäläisen öljyn maailmanmarkkinahintaan.
Asiantuntijat ovat samaa mieltä siitä, että se on oikea tapa. Kansalaisiin iskevät pakotteet eivät heistä toimi. Jussi Lassila kuitenkin muistuttaa, että jos pakotteet ovat tehokkaita ja osuvat Venäjän kykyyn käydä sotaa niin välillisesti myös tavalliset venäläiset kärsivät.
– Valtion rooli talouden rahoittamisessa on kasvanut koko ajan. Venäjä ei ole vielä täydellisessä kommunistisessa sotataloudessa. Mutta tehokkain keino iskeä Venäjään on iskeä sen valtion talouteen, jotta se ei pysty rahoittamaan sotaa, Lassila sanoo.
– Sodankäynnin rahoittamisen vaikeuttaminen tulee olla lännen pääprioriteettina.