Kremlin juhlallisesti asettamista tavoitteista on tullut venäläisen politiikan tutkijan Andrei Kolesnikovin mukaan vähitellen kaksiteräinen miekka. Venäjällä yhä useampi kysyy, mihin maa on menossa. Aikoinaan tavoiteltiin kommunismia sitä kuitenkaan saavuttamatta. Sittemmin tähdättiin kapitalismiin, mutta valta ja vauraus keskittyivätkin pienelle etuoikeutettujen joukolle.
– Lopulta otimme jopa Krimin – emmekä ole edelleenkään tyytyväisiä. Mitä seuraavaksi, Carnegie-ajatushautomossa työskentelevä Kolesnikov ironisoi tuoreessa artikkelissaan.
– Käynnistämällä ”sotilaallisen erikoisoperaation” Ukrainassa Vladimir Putin on nyt antanut ihmisille paljon yksinkertaisemman tavoitteen, joka on ”voitto”. Sillä ei ole merkitystä, kenestä tai miten voitto pitäisi saavuttaa. Putinille riittää, että hän rinnastaa sen Neuvostoliiton vuonna 1945 saavuttamaan voittoon, vaikka mitään yhtäläisyyksiä ei ole, hän sanoo.
Helmikuussa käynnistetty ”erikoisoperaatio” muistuttaa hänen mukaansa lähinnä Neuvostoliiton vuonna 1979 aloittamaa Afganistanin sotaa kaikessa hyödyttömyydessään ja tuhoisuudessaan – ei vain Ukrainan, vaan myös Venäjän itsensä kannalta.
Psykopaattinen kansa
Moskovan Punaisella torilla 9. toukokuuta järjestettyjen mahtipontisten voitonpäivän juhlallisuuksien jälkeen Kolesnikovin 12-vuotias tytär oli kysynyt isältään, oliko presidentti Vladimir Putin sanonut mitään Ukrainan kanssa käytävistä rauhanneuvotteluista.
– Ei, lapseni – eikä hän tule sanomaankaan, Kolesnikov kirjoittaa.
– Lapsen näkökulmasta kaikkien pitäisi tietenkin elää rauhassa ja sopusoinnussa. Sen sijaan vanhenevien KGB:n keskitason agenttien maailmankuvassa elämä on yhtä pitkää ja salattua lännen vastaista taistelua, keinotekoista konfliktia tavallisia ihmisiä vastaan, hän toteaa.
Putin esittelee Kolesnikovin mukaan mielellään ohjuksia, joilla on määrä tuhota ”ukrainalaisten natsien sotilaallista infrastruktuuria”, mutta jättää mainitsematta, että samoilla ohjuksilla tapetaan ukrainalaisia vauvoja ja toisen maailmansodan aikaisesta holokaustista selvinneitä vanhuksia.
– Kun tämä kaikki on jatkunut yli 80 päivää, venäläiset ovat peloissaan ja kovettumassa sen suhteen, mitä he ovat todistamassa. Moni heistä asettuu sikiöasentoon ja käyttää vihollista kohtaan tuntemaansa vihaa suojellakseen itseään omalta omantunnoltaan ja haluttomuudeltaan ymmärtää, mitä ympärillä tapahtuu, hän sanoo.
– Tuloksena on psykopaattinen kansa, joka tukee edelleen piiritettyyn linnoitukseensa sulkeutunutta ylipäällikköä ilman paikkaa, josta paeta.
