Venäjän presidentti Vladimir Putinin yritys palauttaa Moskovan suurvalta-asema on kääntymässä itseään vastaan, arvioi professori Mark Galeotti.
Galeottin mukaan Venäjän vaikutusvalta sen niin sanotulla lähialueella on kaventumassa. Hän pitää käsitettä itsessään ongelmallisena, koska se heijastaa Kremlin imperialistista ajattelua: entiset neuvostotasavallat eivät ole Moskovalle täysin ulkomaita, vaan alueita, joiden suvereniteettia Venäjä pitää rajallisena.
– Jos hyväksyy ajatuksen siitä, että Venäjällä on erityinen lähialue, se lähialue kutistuu, Galeotti sanoo podcastissaan.
Hänen mukaansa kehitys näkyy erityisesti Armeniassa ja Valko-Venäjällä. Ironista on, että Venäjän asemaa on heikentänyt juuri Putinin oma imperialistinen sota Ukrainaa vastaan.
Armenia on Galeottin mukaan vaikeassa mutta historiallisesti merkittävässä tilanteessa. Maa on pitkään ollut riippuvainen Venäjästä turvallisuuspolitiikassa, energiassa ja kaupassa. Suhde mureni kuitenkin pahasti vuonna 2023, kun Moskova ei käytännössä tullut Jerevanin avuksi Azerbaidžanin vallatessa Vuoristo-Karabahin.
Pääministeri Nikol Pašinjan on sen jälkeen pyrkinyt viemään Armeniaa lähemmäs Eurooppaa ja Yhdysvaltoja. Armenia on jäädyttänyt osallistumisensa Venäjän johtamaan CSTO-turvallisuusjärjestöön, ja Pašinjan on puhunut yhä avoimemmin maan irtautumisesta Moskovan otteesta.
Galeottin mukaan Kreml ei seuraa kehitystä passiivisesti. Venäjä on painostanut Armeniaa taloudellisesti muun muassa rajoittamalla armenialaisten tuotteiden tuontia. Moskova on vihjannut, että Euroopan unionin sääntöihin ja standardeihin lähentyminen ei sovi yhteen Venäjän johtaman Euraasian talousliiton jäsenyyden kanssa.
Irtautuminen Venäjän otteesta
Armenian kesäkuun 2026 vaaleista tuli samalla testi maan suunnalle. Pašinjanin länsimielinen Kansallinen sopimus -puolue voitti vaalit Venäjän painostuksesta huolimatta, mikä vahvisti tulkintaa Armenian asteittaisesta irtautumisesta Moskovan vaikutuspiiristä.
Mark Galeotti kuitenkin varoittaa liian nopeista liikkeistä. Hänen mukaansa Armenialle turvallisin tie olisi hidas ja varovainen irtautuminen Venäjän otteesta, ei näyttävä suunnanmuutos, joka voisi pakottaa Moskovan reagoimaan kovemmin.
Valko-Venäjän kohdalla tilanne on toinen. Maata pidetään usein Venäjän asiakasvaltiona, mutta professorin mukaan presidentti Aljaksandr Lukašenka ei ole pelkkä Kremlin käskyläinen. Hän on riippuvainen Putinista, etenkin vuoden 2020 protestien jälkeen, mutta hänellä on yhä omaa liikkumatilaa.
Galeotti pitää epätodennäköisenä, että Valko-Venäjä haluaisi liittyä suoraan Venäjän sotaan Ukrainassa. Valko-Venäjän asevoimat ovat pienet, eikä sodalla olisi kansan tai armeijan keskuudessa laajaa kannatusta. Suora osallistuminen antaisi Ukrainalle myös perusteet iskeä Valko-Venäjän sotilaalliseen infrastruktuuriin ja Venäjän käyttämiin kohteisiin maan alueella.
Nykyinen järjestely sopii Moskovalle paremmin. Valko-Venäjä tarjoaa Venäjälle strategista syvyyttä, harjoitusalueita ja painostusvälineen Ukrainaa ja Natoa vastaan, mutta sen suora mukaan vetäminen voisi aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä.
Kremlin heikkous paljastui
Galeotti suhtautuu varauksella arvioihin siitä, että Venäjä olisi lähivuosina liittämässä Valko-Venäjän itseensä. Kremlissä voi hänen mukaansa olla tällaisia suunnitelmia tai varautumismalleja, mutta ne eivät tarkoita, että niiden toteuttaminen olisi nyt todennäköistä.
Valkovenäläiset voivat suhtautua myönteisesti Venäjään ja läheisiin suhteisiin Moskovan kanssa, mutta se ei tarkoita halua menettää omaa valtiota. Lukašenka itsekin haluaa mieluummin hallita omaa pientä valtakuntaansa kuin muuttua Venäjän aluejohtajaksi.
Galeottin mukaan Ukrainan sota on kuluttanut Venäjän valtaa monella tasolla. Venäjä käyttää taloudellisia, poliittisia ja sotilaallisia keinoja pitääkseen naapurinsa otteessaan, mutta sen kyky tehdä niin on heikompi kuin ennen vuotta 2022.
Armeniassa Moskovan hylkäämä liittolainen etsii uutta suuntaa. Valko-Venäjällä Kremlin läheisin kumppani välttelee joutumista sotaan, jota se ei halua käydä. Galeottin mukaan tämä kertoo samasta ilmiöstä: Putinin sota ei ole palauttanut Venäjän imperiumia, vaan tehnyt sen rajat näkyvämmiksi.