Venäjän presidentti Vladimir Putin on antanut määräyksen tehostaa sabotaasi- ja peiteoperaatioita Nato-maita vastaan, kertoo The Wall Street Journal viitaten Yhdysvaltain tiedustelutiedoista perillä oleviin eurooppalaislähteisiin.
Lehden mukaan yksi kampanjan ensimmäisistä iskuista oli elokuussa tehty epäonnistunut lennokkihyökkäys Leipzig-Hallen lentokentälle Saksassa. Hyökkäyksessä ainakin kolme räjähteillä varustettua lennokkia suunnattiin lentokentällä olleita koneita kohti. Yksi niistä osui Antonov-rahtikoneeseen mutta ei räjähtänyt, toinen törmäsi toiseen lentokoneeseen ja kolmas räjähti lentokentän läheisyydessä.
Elokuussa iskuja kohdistui lennokkivalmistajiin Virossa ja Puolassa. Lisäksi Slovakiassa viranomaiset kertoivat estäneensä suunnitellun tuhopolton ukrainalaisia lennokkeja valmistavaan tehtaaseen. Myös Puola, Liettua ja Bulgaria ovat raportoineet Starlink-asemiin kohdistuneista sabotaaseista.
Länsimaisten tiedustelutietojen mukaan operaatioita johtaa Venäjän sotilastiedustelu GRU:n erikoisyksikkö SSD. Sen komentajana toimii kenraalieversti Andrei Averjanov, jonka alaisia on aiemmin yhdistetty salamurhiin, myrkytyksiin ja pommi-iskuihin Euroopassa. Leipzigissa käytettyjen lennokkien yhteydet jäljitettiin tutkijoiden mukaan palvelimille, joita GRU oli käyttänyt aiemminkin.
Saksalaisviranomaisten mukaan Leipzig-operaatioon liittyi laajempi verkosto, joka salakuljetti räjähteitä, lennokkeja ja aseita EU-alueelle. Tutkinnassa on löydetty myös turvataloja ja kätköjä lentokenttien, asetehtaiden ja muiden Ukrainaa tukevien kohteiden läheltä. Serbiaa käytettiin lehden mukaan yhtenä logistiikkakeskuksena, ja maan viranomaiset ovat pidättäneet useita epäiltyjä.
WSJ:n mukaan Saksan hallinnossa arvioitiin, että jos Leipzigissa olisi syntynyt suuri määrä uhreja, Saksa olisi voinut harkita Naton viidennen artiklan käyttöönottoa.
Venäjä on kiistänyt osallisuutensa Euroopassa tehtyihin sabotaasi-iskuihin. Kremlin mukaan väitteille ei ole esitetty riittäviä todisteita.