Vladimir Putin on amerikkalaistutkija Ian Brzezinskin mukaan henkilö, joka ilmaisee itseään raa’alla voimalla. Raaka voima näyttää hänen mielestään myös olevan ainoa asia, jota Venäjän diktaattori todella kunnioittaa.
– Pidän Putinia rationaalisena toimijana, jonka tavoitteet sattuvat vain olemaan jyrkässä ristiriidassa meidän etujemme kanssa, yhdysvaltalaisessa Atlantic Council -ajatushautomossa työskentelevä Brzezinski sanoo Verkkouutisille antamassaan haastattelussa.
Näihin tavoitteisiin kuuluvat muun muassa alueiden valloittaminen ja muiden kansakuntien alistaminen Kremlin käskyläisiksi. Jos muut keinot eivät riitä, Putin on osoittanut olevansa valmis turvautumaan äärimmäiseen väkivaltaan päämääriensä saavuttamiseksi.
– Jos Putin halutaan pysäyttää, yhdeksässä tapauksessa kymmenestä lempeä suostuttelu ei riitä. Hänelle on välttämätöntä tuottaa tuskaa. Hänen on nähtävä ja koettava, että olemme valmiita taistelemaan ja kaatumaan, Brzezinski toteaa.
Vasta, kun Putinille osoitetaan päättäväisyyttä ja konkreettista voimaa, hän joutuu valitsemaan, kuinka korkean hinnan hän on valmis imperialistisen visionsa tavoittelusta maksamaan.
– Tiedämme menneisyydestä, että kun vastaus on riittävän voimakas, hän perääntyy. Kun hän valtuutti helmikuussa 2018 palkka-armeijansa iskun Yhdysvaltain asevoimien asemiin Syyriassa, käytimme massiivista tulivoimaa, ja satoja venäläisiä kuoli viiden minuutin kuluessa. Sen jälkeen Venäjän aggressiivisissa toimissa seurasi pitkä tauko, Brzezinski muistuttaa.
Ennen nykyistä tehtäväänsä Ian Brzezinski on tehnyt pitkän virkauran keskeisissä tehtävissä USA:n puolustusministeriössä ja senaatissa.
Länttä tuntuu Brzezinskin mukaan pidättelevän ylenpalttinen huoli tilanteen kärjistymisestä. Se, mitä kylmän sodan aikana opittiin, on päässyt viimeisten vuosikymmenten kuluessa unohtumaan.
– Silloin osoitimme lähes päivittäin valmiutemme taistella etujemme puolesta, ja taistelulla tarkoitan valmiutta tehdä myös muita kuin taloudellisia uhrauksia puolustaaksemme sitä, mitä pidämme arvokkaana. Sen valmiuden ansiosta kykenimme säilyttämään rauhan, estämään sodan ja lopulta myös kukistamaan Neuvostoliiton. Eikä pidä unohtaa, että Putin on nimenomaan neuvostoajan tuote, Brzezinski sanoo.
Venäjän toteuttamat hybridi-iskut ja suoranaiset terroriteot länttä vastaan ovat hänen mukaansa jo kauan sitten ylittäneet vaiheen, jolloin huolestumista ilmaisevat lausunnot tai varoitukset olivat riittävä vastaus.
– Meidän on vastattava paljon kivuliaammin. Venäjälle asettamiamme talouspakotteita olisi syytä välittömästi kiristää. On skandaalimaista, miten paljon Venäjältä yhä edelleen ostetaan, vaikka kauppa hyödyttää Putinia ja vahingoittaa sekä ukrainalaisia että meitä itseämme. On korkea aika rangaista Venäjän taloutta mahdollisimman kovalla kädellä, hän toteaa.
Samaan aikaan myös Ukrainalle annettavaa sotilaallista apua tulisi Brzezinskin mielestä olennaisesti lisätä.
– Yhdysvaltain nykyhallinto on valitettavasti toiminut aivan päinvastoin. Olisi tärkeää sekä konkreettisesti että signaalina, että USA elvyttäisi suoran tukensa Ukrainalle. Myös Nato voisi omaksua entistä määrätietoisemman otteen itäisellä sivustallaan – ei vain puolustautuakseen, vaan myös vaikeuttaakseen Venäjän suunnitelmia Ukrainassa, hän painottaa.
Tämä voisi hänen mukaansa tarkoittaa esimerkiksi merkittäviä joukkojen lisäyksiä Suomeen, Baltiaan, Puolaan ja Romaniaan.
Jos Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan halutaan saada päätökseen nopeasti ja lännen ehdoilla, Ukrainan ottaminen Naton jäseneksi olisi Brzezinskin mielestä strategian yksi keskeinen elementti. Se voisi hänen mukaansa tapahtua, vaikka sota olisi vielä meneillään.
– On myös muita asioita, joita voimme tehdä osoittaaksemme Putinille, että olemme tosissamme. Ei ole mitään syytä, miksi emme voisi esimerkiksi ulottaa Naton ilmapuolustusta kattamaan myös osan Ukrainan alueesta. Se vapauttaisi ukrainalaisia resursseja omien joukkojen vahvistamiseen rintamalla. Kyse olisi puhtaasti puolustuksellisesta, kansainvälisen oikeuden mukaisesta liikkeestä, Brzezinski sanoo.
– Venäjä voisi sitten päättää, haluaako se iskeä tai olla iskemättä Naton joukkoja vastaan. En usko, että Putin olisi valmis tekemään niin – siis koettelemaan voimiaan koko liittokuntaa vastaan. Eiköhän hänellä ole tarpeeksi vaikeuksia Ukrainassa muutenkin, Brzezinski toteaa.
Ian Brzezinski osallistui ABCD-turvallisuuskonferenssiin 23. syyskuuta 2026 Tallinnassa. Arno Mikkor / ICDS