Saksan ulkoministeriön arkistosta löytynyt muistio vuodelta 1994 paljastaa, että silloinen Pietarin apulaispormestari Vladimir Putin esitti saksalaiselle pääkonsulille näkemyksensä Venäjän rajoista.
Muistiosta kertovat saksalainen Der Spiegel ja riippumaton venäläismedia Meduza.
Muistion kirjoitti pääkonsuli Eberhard von Puttkamer. Konsulin mukaan Venäjän nykyinen presidentti ja silloinen Pietarin apulaiskaupunginjohtaja Vladimir Putin oli sanonut, että Krim, itäinen Ukraina ja pohjoinen Kazakstan ovat aina olleet osa Venäjää.
— Krim, itäinen Ukraina, pohjoinen Kazakstan – ainakin nämä – eivät ole koskaan olleet ulkomaista maata Venäjälle, vaan aina osa Venäjää. Venäläiselle on mahdotonta selittää, että nämä seudut olisivat nyt ulkomaita, muistiossa kerrotaan Putinin sanoneen.
Von Puttkamer toimi Saksan konsulina Pietarissa vuodesta 1991 vuoteen 1995.
Vuonna 1994 Ukrainassa asui noin kymmenen miljoonaa venäläistä ja Kazakstanissakin miljoona. Putinia pidettiin uudistusmielisenä ja hän oli sanonut, että näiden ulkovenäläisten elinolosuhteet olivat kunnossa. Populistipoliitikko Vladimir Žirinovski oli kuitenkin väittänyt toista, mikä herätti tuolloin sisäpoliittista keskustelua.
Apulaispormestari Putin painotti, että tuo näkemys jaettiin laajasti venäläisten keskuudessa ja varoitti leimaamasta tätä imperialismiksi.
Tämä linja heijasteli pitkälti hänen Vladimir Putinin tuolloisen esimiehen, pormestari Anatoli Sobtšakin linjaa. Sobtšak kyseenalaisti Neuvostoliiton jälkeiset rajat ja kutsui absurdiksi sitä, että Krimi kuului Ukrainalle.
Myöhemmin Putin on kutsunut Sobtšak ”opettajakseen ja ystäväkseen”. Vuonna 2021 julkaistussa esseessään Putin myös lainasi Sobtšak näkemyksiä ”venäläisten ja ukrainalaisten historiallisesta yhtenäisyydestä”. Sobtšak kuoli vuonna 2000 kesken Putinin presidentinvaalikampanjan.
Putinin puheet vuonna 1994 ennakoivat hänen myöhempiä toimiaan – tai ainakin ne antavat perspektiiviä pitkäaikaisesta asennoitumisesta ja isovenäläisestä maailmankatsomuksesta. Myöhemmin, vuonna 2014, Putin myös sanoi että Kazakstanin on luonut sen ensimmäinen presidentti Nursultan Nazabajev. Nazarbajevista tuli Kazakstanin presidentti vuonna 1991 ja hän jatkoi tehtävässä vuoteen 2019 asti.
— Hän teki jotain ainutlaatuista. Hän perusti valtion alueelle, jossa sellaista ei koskaan aiemmin ollut, Putin sanoi vuonna 2014.
Vladimir Putin valmistui Leningradin valtionyliopistosta vuonna 1975 oikeustieteestä. Heti valmistumisen jälkeen hän liittyi Neuvostoliiton turvallisuuspalveluun KGB:hen, jossa hän työskenteli vastavakoilussa. Neuvostoliiton romahdettua toimi Pietarissa ulkomaansuhteista vastaavana virkamiehenä, ja nousi apulaispormestariksi.
Kun Anatoli Sobtšakia ei enää valittu jatkokaudelle 1996, siirtyi Putin Moskovaan työskentelemään presidentti Boris Jeltsinin hallinnossa. Hän sai nopeasti vastuullisia tehtäviä, mm. presidentin valvontavirastossa ja myöhemmin hallituksen varajohtajana. Vuonna 1998 hänestä tuli turvallisuuspalvelu FSB:n johtaja, kunnes vuonna 1999 Jeltsin nimitti hänet pääministeriksi ja pian sen jälkeen suositti häntä seuraajakseen Venäjän presidenttinä.
