Vladimir Putin on sodanjohtajana ottanut oppia ensimmäisen maailmansodan virheistä, arvioi Puolustusvoimien entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri evp. Harri Ohra-aho. Venäjän presidentti pyrkii esimerkiksi estämään vaihtoehtoisen valtakeskuksen tai armeijan riveistä nousevan kilpailijan syntymisen.
Venäläistä sodankäyntiä pitkään tutkinut Ohra-aho kommentoi aihetta viestipalvelu X:ssä. Evp-kenraali arvioi Putinin sisäistäneen etenkin kolme vuosien 1914-1918 opetusta.
– 1. Ei laajaa liikekannallepanoa. Venäjän keisarikunta romahti 1917 osin siksi, että armeijaan kutsuttiin liikaa miehiä (15,5 miljoonaa), mikä tyhjensi maan työvoimasta ja johti elintarvikepulaan. Putin pitää joukkojen määrän ja rintaman tietoisesti rajallisina eikä ole toistanut laajaa mobilisaatiota vuoden 2022 jälkeen, Ohra-aho kirjoittaa.
– 2. Ei vaihtoehtoista valtakeskusta. Vuoden 1917 helmikuun vallankumous alkoi, kun duuma julistautui uudeksi auktoriteetiksi ja armeija kääntyi keisaria vastaan. Putin on tukahduttanut kaiken opposition ja tyhjentänyt valtarakenteet, ettei vastaavaa legitimiteetin lähdettä pääse syntymään.
Putin on julkisuudessa viitannut vuosien 1917 ja 1991 romahduksiin ”tragedioina”.
Venäjän presidentti ei Ohra-ahon mukaan pyri välttämään ainoastaan Venäjän johtajien aikoinaan tekemiä virheitä. Putin haluaa estää Paul von Hindenburgin kaltaisen hahmon nousun potentiaaliseksi kilpailijakseen.
– 3. Ei karismaattisia sotasankareita. Saksassa marsalkka Hindenburgista tuli sotamenestyksen myötä keisaria suurempi symboli. Putin estää tämän pitämällä komentajat tarkoituksella tuntemattomina, jottei kukaan nouse hänen varjokseen.