Carnegie Russia Eurasia Center -tutkimuslaitoksen tutkija Maxim Samorukov kirjoittaa Foreign Policy-lehdessä, että vaikka loogisesti ajateltuna Vladimir Putinin hallinnolla ei olisi muuta vaihtoehtoa kuin lyhentää tuhoisaa sotaansa ryhtymällä rauhanneuvotteluihin, tällaista kehitystä ei ole näköpiirissä.
– Tällaiset laskelmat perustuvat rationaaliseen kustannus-hyötyanalyysiin, ja niissä aliarvioidaan sitä, missä määrin tämä sota on yhden miehen henkilökohtainen hanke. Hän aloitti sen yksin, omien vääristyneiden käsitystensä perusteella ja Venäjän yhteiskunnan ja valtaeliitin mielipiteistä piittaamatta. Hän on jatkanut sitä yli vuoden ajan uhmaten kaikkea tervettä järkeä, eikä ole mitään merkkejä siitä, että hän haluaisi koskaan lopettaa sitä, Samorukov kirjoittaa.
Tutkijan mukaan Putinin mielessä sodan jatkaminen tuo hänelle poliittisia etuja, sen lopettaminen taas voisi tuoda mukanaan uusia riskejä. Muun muassa Putinin pitkäaikainen tavoite Venäjän ulkomaankaupan riippuvuuden vähentämisestä länsimaista onnistui vasta sodan myötä. Lisäksi Valko-Venäjän eristyminen lännestä on saanut sinettinsä.
– Keskeinen opetus, jonka Putin on ottanut Venäjän historiasta on se, että jos haluaa saavuttaa jotain arvokasta näin laajassa ja epäjärjestäytyneessä maassa, kustannukset ovat väistämättä korkeat. Vaikka menetykset haalistuvat ajan myötä, saavutukset jäävät myöhempien sukupolvien mieleen, tutkija arvioi.
Samorukovin mukaan Putin ei ole löytänyt mitään, mikä voisi kilpailla maansa historian muokkaajana yhtä tehokkaasti kuin hyökkäyssota Ukrainassa. Hänelle ei myöskään ole juuri henkilökohtaista hyötyä sodan lopettamista varsinkaan, jos Ukrainan vastahyökkäys menestyy.
– Toki sodan lopettaminen säästäisi tuhansia ihmishenkiä, keventäisi merkittävästi Venäjän talouteen ja yhteiskuntaan kohdistuvaa painetta, antaisi Venäjälle mahdollisuuden vakauttaa kansainvälistä asemaansa ja niin edelleen. Mutta Putinille sodan lopettaminen olisi henkilökohtainen katastrofi hänen asemalleen Venäjän sisäpolitiikassa ja historiassa, Samorukov kirjoittaa.
– Riippumatta siitä, kuinka sortava Venäjän hallinnosta on tullut, sodan lopettaminen herättäisi väistämättä julkista pohdintaa. Esitettäisiin monia kysymyksiä hyökkäyksen määränpäistä, sen korkeista kustannuksista ja siitä, oikeuttaako tulos nämä kustannukset. Lisäksi Putin joutuisi kohtaamaan nämä kysymykset tilanteessa, jossa kovempia sortotoimia ei enää voitaisi perustella sodan poikkeuksellisilla olosuhteilla.