Vladimir Putinin 9. toukokuuta 2026 isännöimä voitonpäivän paraati Moskovan Punaisella torilla oli kokeneen ruotsalaisen Venäjä-asiantuntijan, tohtori Anders Åslundin mielestä tänä vuonna selvä osoitus Venäjän johtajan heikkoudesta. Paraatissa ei ollut raskasta kalustoa, ulkomaisia valtiojohtajia oli vaivautunut Leninin mausoleumin parvelle vain muutama harva, ja koko vaivaannuttava näytelmä ohi alle tunnissa.
Ukrainan drooni-iskujen pelossa Putin oli joutunut turvautumaan Yhdysvaltain presidenttiin Donald Trumpiin paljastaen samalla oman haavoittuvaisuutensa. Samaan aikaan Ukraina saa yhä enemmän aseita Euroopasta ja näyttää ottaneen strategisen aloitteen puolustustaistelussaan Venäjää vastaan, kun taas USA:n edellytykset vaikuttaa sodan lopputulokseen ovat Åslundin mukaan heikentyneet.
Voitonpäivän tynkäparaati saattoi muodostua käännekohdaksi, yhdysvaltalaisen Georgetownin yliopiston dosenttina ja ruotsalaisen Frivärld-ajatushautomon tutkijana toimiva Åslund arvioi ruotsalaislehti Svensk Tidskriftin julkaisemassa artikkelissa. Putin paljasti ensimmäistä kertaa julkisesti heikkoutensa ja kyvyttömyytensä suojella pääkaupunkiaan, paraatiaan tai edes itseään.
– Kaikki oli säälittävää. ”Paraati” kesti 45 minuuttia. Se koostui vain marssista ja musiikista ilman sotilaskalustoa. Putin oli hädin tuskin onnistunut houkuttelemaan mukaan pari presidenttiä Valko-Venäjältä ja Kazakstanista. Hän tuli itse paikalle myöhässä ja lähti etuajassa autolla Punaiselta torilta, sillä hän oli todella peloissaan, Åslund sanoo.
Paraatin vaatimattomaksi huipentumaksi osoittautui pieni pohjoiskorealainen sotilasosasto. Tämä oli hänen mukaansa omiaan alleviivaamaan sitä, että maailman toiseksi suurimpana sotilasmahtina itseään mainostava Venäjä tarvitsee hyökkäyssodassaan pienen Pohjois-Korean tukea.
– Tämän asian nöyryyttävyyttä korostaa se, että Pohjois-Korean presidentti Kim Jong-un ei edes vaivautunut paikalle, Åslund toteaa.
Hän palauttaa mieliin tapahtumat Romanian pääkaupungissa Bukarestissa 21. joulukuuta 1989.
– Armoton diktaattori Nicolae Ceaușescu puhui kommunistisen puolueen keskuskomitean rakennuksen parvekkeelta. Yhtäkkiä väkijoukko alkoi buuata. Ceaușescu pakeni helikopterilla keskuskomitean rakennuksen katolta. Muutamaa päivää myöhemmin hänet ja hänen julma puolisonsa Elena teloitettiin, Åslund muistuttaa.
Helmikuussa 2014 Putinin tukema Ukrainan johtaja Viktor Janukovytš, joka halusi välttää Ceaușescun kohtalon, pakeni keskellä yötä suojelijansa helmoihin Venäjälle – mukanaan huomattava määrä Ukrainan valtiolta kavaltamiaan varoja.
– Putin on selviytyjä. Hän on ollut syvällä monesti aiemminkin, mutta on onnistunut tekemään paluun vain odottamalla. Hänellä on erityinen kyky odottaa. Ukrainan sota on kuitenkin paljon vakavampi kriisi kuin mikään hänen aiemmin kohtaamistaan, Åslund sanoo.