Suomessa kansalaisaloitteiden etenemisen seuraaminen on monimutkaista ja vaatii eduskuntatyön tuntemusta. Virossa aloitteiden käsittelyä voi seurata kuka tahansa yhden palvelun kautta, kertoo Sitra.
Suomessa kansalaisaloitteiden täytyy sisältää joko lakiehdotus tai ehdotus lainvalmistelusta ja aloitteiden käsittelyajat ovat jopa 15 kuukautta. Virossa kansalaisaloite taipuu monenlaisiin ehdotuksiin myös lainsäädännön ulkopuolella. Parlamentin täytyy käsitellä ne puolessa vuodessa.
Suomessa eduskunnalla ei ole aikarajaa kansalaisaloitteiden käsittelylle. Aloite raukeaa, jos sitä ei ole käsitelty vaalikauden loppuun mennessä. Kansalaisaloitteet jäävätkin Suomessa erityisesti vaalikausien lopussa helposti hallitusten esitysten jalkoihin. Sitra on aiemmin suositellut kuuden kuukauden määräaikaa kansalaisaloitteiden käsittelylle.
Tiedot selviävät Sitran selvityksestä, jossa vertaillaan Suomen ja Viron kansalaisaloitejärjestelmiä sekä annetaan kehitysehdotuksia Suomen mallille. Selvitys tukee Sitran työtä, jonka tavoitteena on uudistaa ja vahvistaa demokratiaa sekä parantaa kansalaisten osallistumisen mahdollisuuksia.
Suomessa kansalaisaloitteilla on tiukemmat vaatimukset kuin Virossa
Kansalaisaloitteet ovat reilussa kymmenessä vuodessa vakiinnuttaneet paikkansa kansalaisten keskuudessa sekä Suomessa että Virossa. Jopa 60 prosenttia suomalaisista ilmoitti allekirjoittaneensa kansalaisaloitteen vuonna 2023 toteutetun eduskuntavaalien kansalaismielipide-tutkimuksen mukaan.
Kansalaisaloitteesta on tullut vaalien jälkeen suosituin tapa osallistua poliittiseen päätöksentekoon. Huippuvuonna 2021 allekirjoituksia kerättiin lähes 1,5 miljoonaa.
Sitran asiantuntijan Onni Pekosen mukaan selvitys osoittaa, että Suomen järjestelmässä on kehittämisen varaa. Suomessa kansalaisaloitteiden muodollisia vaatimuksia on säännelty Viroa tarkemmin. Mitä huolellisemmin aloite on juridisesti muotoiltu, sitä paremmat mahdollisuudet sillä on edetä eduskunnassa.
– Suomessa aloitteen eduskuntakäsittely voi johtaa vaikuttaviin muutoksiin, mutta prosessi on raskas. Viron järjestelmä on rakennettu kansalaislähtöisemmäksi. Voisimme Suomessa ottaa siitä oppia, sanoo Pekonen tiedotteessa.
Mahdollisuus seurata kansalaisaloitteiden etenemistä vahvistaisi demokratiaa
Virossa kansalainen voi seurata yhdellä digitaalisella alustalla aloitteiden käsittelyä parlamentissa. Aloitteen tekijät ja allekirjoittajat voivat saada automaattisia päivityksiä prosessin etenemisestä.
Suomessa aloitteiden käsittely ei voi seurata kansalaisaloite.fi-palvelussa, vaan tiedot täytyy hakea erikseen eduskunnan verkkosivuilta. Tämä edellyttää kansalaiselta mutkikkaan eduskuntaprosessin tuntemusta.
– Suomessa voitaisiin Viron tapaan tarjota kansalaisille alusta, joka tarjoaisi näkymän koko kansalaisaloiteprosessiin. Läpinäkyvyys vahvistaisi kaikkien luottamusta osallistumismenetelmiin, Pekonen katsoo.
Virossa kansalaisaloitteille vaaditaan tuhat allekirjoitusta, jotta ne otetaan käsittelyyn. Suomessa vastaava luku on 50 000. Virossa kansalaisaloitteen jättämiseen ja allekirjoittamiseen vaaditaan 16 vuoden ikä, kun taas Suomessa ikäraja on 18 vuotta.
Sitran suositukset Suomen kansalaisaloitejärjestelmän kehittämiseksi:
1. Kansalaisilla tulee olla mahdollisuus seurata kansalaisaloitteiden koko käsittelyprosessia helpommin yhden digitaalisen alustan kautta.
2. Eduskunnan tulee sitoutua kansalaisaloitteiden käsittelyyn. Aloitteiden raukeaminen tulee estää vaalikauden lopussa.
3. Kansalaisaloitteiden eduskuntakäsittelyä tulee selkeyttää ottamalla esimerkiksi julkiset kuulemiset ja mietinnöt automaattiseksi osaksi valiokuntien työtä.
4. Muita demokratiainnovaatioita, kuten kansalaispaneeleja, tulee hyödyntää kansalaisaloitteiden suunnittelussa sekä eduskunnan päätöksenteon tukena.
5. Kansalaisaloitteen rinnalle tulee luoda uusi aloitemuoto. Esimerkiksi kevyempi keskustelualoite tarjoaisi kansalaisille mahdollisuuden nostaa asioita poliittiseen keskusteluun.
Selvitys on osa Sitran Demokratia ja osallisuus -teeman työtä. Teeman tavoitteena on antaa edustukselliselle demokratialle keinoja uudistua, lisätä päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja lisätä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia.