Viron itsenäisyys olisi voinut olla uhattuna, mikäli maa ei olisi hakeutunut Naton jäseneksi, arvioi maan ulkoministeri Margus Tsahkna Viron yleisradioyhtiö ERR:lle.
Tsakhnan mukaan Viro olisi jopa voinut ajautua sotaan ilman Naton luomaa turvaa. Ei olisi myöskään mahdotonta, että koko itsenäisyys olisi voinut olla vaarassa, jos Viro ei olisi liittynyt Natoon vuonna 2004.
– On mahdollista, että jos Viro olisi jäänyt niin kutsutulle harmaalle alueelle, nyt Ukrainassa nähtävät tapahtumat olisivat voineet toistua meidän maaperällämme, Tsahkna pohtii.
Viron Nato-jäsenyys täyttää tänään lauantaina 20 vuotta. Maa liittyi Natoon yhdessä Bulgarian, Latvian, Liettuan, Romanian, Slovakian ja Slovenian kanssa 29. maaliskuuta vuonna 2004.
Tie Nato-jäseneksi ei Tsahknan mukaan ollut kuitenkaan helppo.
– Tiemme liittoon ei ollut kitkaton ja selvä. Se toteutui kovan työn ja sattumien ansiosta, Tsahkna muistelee.
Esimerkiksi virolainen konkarikansanedustaja Martti Mihkelson on kirjoittanut, että hänen työskennellessään Moskovan kirjeenvaihtajina vuosina 1994-97 Venäjä uhkaili Viroa jatkuvasti seuraamuksilla, mikäli maa hakisi Naton jäsenyyttä.
– Minulle toistettiin kerta toisensa jälkeen, että jos Viro kehtaisi edes haikailla Nato-jäsenyyttä, meidät tuhottaisiin – tapettaisiin tai lähetettäisiin Siperiaan viimeistä virolaista myöten, Mihkelson muistelee.
Mihkelson oli myös varma, että jo muutamaa vuotta myöhemmin Nato-jäsenyys ei olisi ollut enää mahdollinen. Vuonna 2008 Ukraina ja Georgia hakivat Naton jäsenyyttä, mutta niiden jäsenyysaikeet estettiin.
Ulkoministerin mukaan Nato-jäsenyyden positiivista vaikutusta Viron turvallisuuteen, vaurauteen ja vakauteen ei voi yliarvioida. Seuraavaksi tavoitteena pitäisi olla Ukrainan saaminen liittokuntaan.
– Koska Nato on ainoa turvallisuustae jota Venäjä ymmärtää, odotamme, että Ukrainasta tulee liittokunnan jäsenmaa niin pian kuin mahdollista, Tsahkna linjaa.
