Venäjän tavoitteet eivät ole Ukrainaa vastaan käymänsä täysimittaisen hyökkäyssodan kuluessa muuttuneet, Viron pääministeri Kristen Michal sanoi tiistaina käynnistyneessä kansainvälisessä ABCD-turvallisuuskonferenssissa Tallinnassa.
Venäjä kuvittelee hänen mukaansa edelleen voivansa muuttaa rajoja voimakeinoin, pyrkii päättämään naapureidensa tulevaisuudesta, luomaan jakolinjoja Eurooppaan ja levittämään eripuraa ympäri maailmaa.
– Ukraina on osoittanut, että Venäjä voidaan pysäyttää. Ukraina on muuttanut tapaa, jolla sotia käydään. Se on oppinut sopeutumaan nopeasti, hyödyntämään uutta teknologiaa ja jalostamaan kokemuksensa taistelukentältä uusiksi suorituskyvyiksi, hän painotti.
Vladimir Putinin alkuperäisenä tavoitteena oli marssittaa joukkonsa Kiovaan kolmessa päivässä, mutta Ukraina on tehnyt hänen mukaansa selväksi, että niin ei tule koskaan tapahtumaan.
– Voitto tarkoittaa sen varmistamista, että Venäjä epäonnistuu. Ukraina teki rohkean päätöksen taistella. Meidän tehtävämme on auttaa heitä voittamaan. Viro käyttää vuosittain vähintään 0,25 prosenttia bruttokansantuotteestaan sotilaalliseen apuun Ukrainalle. Venäjä ei saa päättää Ukrainan tulevaisuudesta eikä Euroopan turvallisuusjärjestyksestä.
Myös Viro rakentaa Michalin mukaan omaa puolustustaan siitä lähtökohdasta, että mahdollinen sota on kyettävä voittamaan.
– Panostuksemme puolustukseen lukeutuu Naton korkeimpien joukkoon. Investoimme puolustukseen 26 miljardia euroa kymmenen seuraavan vuoden kuluessa. Noin puolet tästä summasta kohdistuu aseisiin ja sotilaallisiin suorituskykyihin, hän sanoi.
Julkisen investointituen avulla Viro on hänen mukaansa vauhdittanut ampumatarvikkeiden, räjähteiden ja lyhyen kantaman ilmapuolustusohjusten tuotantoa. Maan puolustusteollisuuden liikevaihto on kasvanut keskimäärin 44 prosenttia vuodessa viimeisten kolmen vuoden aikana ja yltänee kahteen miljardiin euron vuositasolle vuoteen 2030 mennessä.
Pääministeri Petteri Orpon Rovaniemellä 13.–14. syyskuuta 2026 isännöimä EU-johtajien arktinen huippukokous järjestettiin Kristen Michalin mielestä oikeaan aikaan ja sen viesti oli oikea.
– Se osoitti, että arktista politiikkaa ei enää pidetä erillisenä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta – päinvastoin. Arktisen alueen turvallisuus, Itämeren turvallisuus ja euroatlanttinen turvallisuus laajemminkin ovat yhä erottamattomampia toisistaan, Michal sanoo Verkkouutisille antamassaan kommentissa.
– Meidän tulisikin nähdä ne yhteisenä turvallisuusalueena. Tällainen lähestymistapa tukee myös vahvempaa Viron ja Suomen välistä turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä. Esimerkiksi Venäjän kasvava sotilaallinen ja taloudellinen toiminta arktisella alueella, mukaan lukien varjolaivaston käyttö Koillisväylällä, aiheuttaa myös laajempia turvallisuus-, ympäristö- ja talousriskejä, hän toteaa.
Huippukokous vahvisti Michalin mukaan myös näkemystä, että arktisen alueen turvallisuuden ja kestävän kehityksen turvaaminen on koko EU:n etujen mukaista.
– Tarvitsemme sitä varten entistä vahvempaa käytännön yhteistyötä kriittisen infrastruktuurin, liikenteen ja digitaalisen viestinnän, resilienssin ja hybridiuhkien torjunnan aloilla. Toivottavasti uusi EU:n arktinen strategia tukee tätä, hän painottaa.