Suomen on varauduttava pitämään yhteiskunnan keskeiset palvelut, yritykset ja ihmisten arki toiminnassa myös vuosia kestävän kriisin aikana. Tämä on yksi keskeisistä havainnoista Huoltovarmuuskeskuksen tuoreessa raportissa, johon on koottu Ukrainan sodasta saatuja oppeja Suomen huoltovarmuuden kehittämiseksi.
Raportin mukaan pelkät varmuusvarastot ja varajärjestelmät eivät riitä turvaamaan yhteiskunnan toimintakykyä. Varautumisessa on kiinnitettävä huomiota erityisesti henkilöstön saatavuuteen, kriittisten toimintojen hajauttamiseen sekä energia-, tietoliikenne- ja logistiikkayhteyksien turvaamiseen.
– Ukrainan kokemukset osoittavat, että yhteiskunnan on kyettävä toimimaan myös silloin, kun häiriö ei kestä päiviä tai viikkoja vaan vuosia. Tällöin keskeiseksi nousee kyky sopeutua, korjata ja kestää sekä jatkaa toimintaa muuttuneissa olosuhteissa, sanoo Huoltovarmuuskeskuksen yksikönjohtaja Jarna Hartikainen tiedotteessa.
Ukrainan kokemusten perusteella kriittisten toimintojen hajauttaminen pienempiin yksiköihin voi vähentää yksittäisten iskujen aiheuttamia vahinkoja. Tärkeää on myös vaurioituneen infrastruktuurin nopea korjaaminen ja yhteisen tilannekuvan ylläpitäminen. Viranomaisten ja yritysten tiivis yhteistyö auttaa turvaamaan yhteiskunnan keskeisten palvelujen jatkuvuutta.
Huoltovarmuuskeskuksen pääjohtaja Janne Känkäsen mukaan vakavimpiin kriiseihin varautuminen vahvistaa Suomen kykyä selviytyä myös muista uhkista, kuten hybridivaikuttamisesta. Hänen mukaansa uhkiin on suhtauduttava vakavasti, mutta määrätietoisella varautumisella voidaan vahvistaa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä.
Huoltovarmuuskeskus on seurannut Ukrainan tilannetta koko Venäjän hyökkäyssodan ajan ja järjestänyt maahan opintomatkoja viranomaisten ja yritysten edustajille.
Raportin julkisessa versiossa ei tarkenneta Suomen huoltovarmuuden haavoittuvuuksia tai varautumisen yksityiskohtaisia kehittämistarpeita.