Viron puolustusvoimien eli Kaitseväen entinen komentaja, kenraali (evp.) Martin Herem suhtautuu The Baltic Sentinelin haastattelussa varauksella Ukrainan viime kuukausien näyttäviin iskuihin syvälle Venäjän alueelle.
Hänen mukaansa öljynjalostamoihin, polttoainevarastoihin ja Wildberries-verkkokaupan logistiikkakeskuksiin kohdistuneet hyökkäykset näyttävät vaikuttavilta, mutta niiden todellinen vaikutus rintamatilanteeseen on epäselvä.
Heremin mukaan Ukrainan asevoimat tuhoavat toisinaan kaiken, minkä pystyvät tuhoamaan, koska nykyteknologia mahdollistaa sen. Hänen mielestään tärkeämpää olisi määritellä entistä tarkemmin, mitkä kohteet tuottavat suurimman sotilaallisen hyödyn.
– En halua arvostella tätä liian voimakkaasti, sillä aivan sama ilmiö voisi toistua myös meidän omassa sodassamme. Yli 800 kilometrin pituisella rintamalla jokaisella lohkolla on omat painopisteensä, Herem huomauttaa ja jatkaa:
– Asevoimien komentajan tehtävänä on määrittää pääponnistus ja päättää, mitkä kohteet ansaitsevat etusijan. En tiedä, tehdäänkö näin tällä hetkellä, Herem sanoo.
Hänen mukaansa Venäjän öljyvarastojen ja jalostamojen palot voivat tuottaa strategista vaikutusta, mutta samaa voidaan tarkastella myös Ukrainan näkökulmasta.
– Ukrainassa on nähty samanlaisia tulipaloja jo neljän vuoden ajan, eikä maa ole romahtanut. Se saa noin 60 prosenttia valtion budjetistaan ulkomaisena tukena, mutta se ei silti ole romahtanut, Herem huomauttaa.
”Venäjän yhteiskunnan rakoilusta ei ole näkyvää näyttöä”
Hänen mukaansa keskeinen kysymys on, kuinka paljon tiedustelu-, johto- ja lennokkiresursseja kannattaa käyttää näyttäviin strategisiin iskuihin ja kuinka paljon niitä olisi syytä keskittää rintaman läheisyydessä sijaitseviin kohteisiin, joilla olisi välitön vaikutus taisteluihin.
Herem toteaa Venäjän kärsineen mittavista iskuista jo noin kolmen kuukauden ajan.
– Näemmekö mitään merkkejä rintaman romahtamisesta? Haluamme uskoa, että Venäjän yhteiskunta alkaa rakoilla, mutta siitä ei ole näkyvää näyttöä.
Päinvastoin Venäjällä puhutaan jälleen uudesta liikekannallepanosta. Heremin mukaan Venäjä näkee itsensä jälleen läntisen imperialismin uhrina, mikä voi päinvastoin saada venäläiset hyväksymään aiempaa alhaisemman elintason ja jopa lähtemään sotaan.
Hän arvioi Ukrainan tavoitteena olevan lopulta venäläisten taistelutahdon murtaminen.
– Jos Venäjän yhteiskunta pystyy tuottamaan vielä miljoonan sotilaan ja sen jälkeen toisen miljoonan, sota voi Ukrainan näkökulmasta näyttää loputtomalta. Siksi Ukraina pyrkii murtamaan kansalaisten tahdon.
Herem suhtautuu epäillen myös ajatukseen, että Krimin eristäminen yksin ratkaisisi tilanteen. Hänen mukaansa siviilit voivat poistua niemimaalta, mutta Venäjän asevoimat voivat jatkaa toimintaansa, vaikka silta olisi poissa käytöstä ja osa aluksista tuhottu. Samalla Venäjä tuhoaa jatkuvasti myös Ukrainan sotilaskohteita, kuten tutkia ja muita järjestelmiä, vaikka näistä tappioista kuullaan julkisuudessa vähemmän.
Krimin takaisinvaltaus vaatisi hänen mukaansa muutakin kuin huoltoreittien katkaisemisen. Venäjän joukot pystyvät todennäköisesti jatkamaan toimintaansa niemimaalla riittävän tehokkaasti pitääkseen sen hallussaan.
Herem nostaa esiin myös yksittäiset näyttävät kohdevalinnat. Hän ihmettelee esimerkiksi Pietarin lähellä telakalla olleen Boiki-korvetin tuhoamista, josta Verkkouutiset on kertonut tässä.
– Oliko alus tärkeä osa ilmapuolustusta vai pelkästään helppo kohde, joka toi paljon julkisuutta? En tiedä vastausta, mutta epäilen, että siihen iskettiin siksi, että se oli helppo kohde, Herem pohtii.