Suomessa korkeastikoulutettujen määrä on suhteellisesti vähentynyt, otettiin sitten vertailuksi 25–34 -vuotiaat tai 30–34-vuotiaat. Näin katsoo neuvotteleva virkamies Aleksi Kalenius opetus- ja kulttuuriministeriöstä Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan.
Kalenius vastaa kirjoituksessaan opetusneuvos Jukka Wuoriselle, joka on katsonut aiemmin HS:n kirjoituksissaan, että koulutustason laskua on Suomessa liioiteltu. Vuorisen mukaan suomalaisnuorten muita maita korkeampi ensimmäinen korkeakoulututkinnon suorittamisikä sekä monissa maissa käyttöön otetut kaksivuotiset short-cycle tertiary -tutkinnot ovat antaneet Suomen tilanteesta huonomman kuvan, mitä se tosiasiassa on.
Kalenius myöntää Wuorisen olevan oikeassa siinä, että Suomi menestyy korkeasti koulutettujen osuuden vertailussa hieman paremmin suhteessa muihin EU-maihin, kun verrataan 30–34-vuotiaita eikä 25–34-vuotiaita. Tästä huolimatta korkeasti koulutettujen suhteellinen osuus on laskenut.
– Molemmissa ikäryhmissä korkeasti koulutettujen osuus Suomessa on vuosina 2002–2024 laskenut noin 20 prosenttiyksiköllä suhteessa nykyisten EU-maiden keskitasoon, Kalenius katsoo.