Valtiovarainministeriön tuoreessa julkaisussa visioidaan tulevaisuutta, jossa tekoälyagentit hoitavat yhä itsenäisemmin julkisen hallinnon palveluihin ja prosesseihin liittyviä tehtäviä.
Tekoälyagentilla tarkoitetaan tekoälypohjaista ohjelmaa, joka kykenee itsenäisesti suorittamaan sille annettuja tehtäviä, tekemään päättelyä ja käyttämään muita työkaluja sille annetun tavoitteen saavuttamiseksi.
Suurin ero keskustelevaan tekoälyapuriin tai muihin tekoälytyökaluihin on agenttien kyky ohjata omaa toimintaansa. Agentti voi tulkita sille annettua tehtävää, suunnitella tekemistään ja muuttaa toimintaansa työn edetessä, jos tavoite sitä vaatii.
Agentit voivat myös toimia yhteistyössä osana laajempaa kokonaisuutta.
– Esimerkiksi yksi agentti hankkii tietoa, toinen analysoi sitä, kolmas muodostaa luonnoksen, neljäs tekee tarkistuksia ja viides ohjaa lopputuloksen ihmiselle hyväksyttäväksi, ministeriön Agenttinen Suomi -julkaisussa kuvaillaan.
Tekoälyagenttien arvioidaan muuttavan merkittävästi tiedon käsittelyä, työn organisointia ja palvelujen tuottamista tulevina vuosina.
Asiassa on raportin mukaan kyse yhtä uutta teknologiaa suuremmasta asiasta.
– Kyse ei ole yksittäisestä työkalusta, vaan hallinnon toimintalogiikan uudistamisesta.
Muutos on julkaisun mukaan välttämätön, sillä väestö ikääntyy, julkinen talous on alijäämäinen ja suuri osa julkisen sektorin henkilöstöstä eläköityy lähivuosina. Raportissa agenttiautomaatiota pidetään keinona paikata työvoiman vähenemistä.
Raportissa hahmotellaan agenteille myös konkreettisia tehtäviä. Niitä voitaisiin käyttää esimerkiksi hakemusten esivalmisteluun, puutteellisten tietojen tunnistamiseen ja tietojen tarkistamiseen viranomaisrekistereistä. Agentit voisivat avustaa myös asiakasneuvonnassa, suurten tietoaineistojen analysoinnissa, valvonnassa sekä hankinta- ja asiakirjatyössä.
Lähtökohtana olisi, että tekoäly hoitaisi erityisesti toistuvia ja tietointensiivisiä työvaiheita. Vaativissa tehtävissä agentti voisi esimerkiksi laatia analyysin tai päätösluonnoksen ihmisen tarkistettavaksi.
Riskejä tulee hallita
Tekoälyn ja agenttien hyödyntäminen vaatii digitaalista infrastruktuuria, kuten datakeskuksia, pilvipalveluja ja tietoliikenneyhteyksiä.
Julkaisussa korostetaan, että julkisen hallinnon on ymmärrettävä, miten järjestelmät toimivat, mitä tietoa ne käsittelevät ja miten niiden toimintaa valvotaan.
Kun tekoälystä tulee erottamaton osa julkista hallintoa, riippuvuus datakeskuksista, pilvipalveluista ja kansainvälisistä teknologiatoimittajista kasvaa poikkeuksellisen suureksi.
– On hyvä arvioida toimittajariippuvuuksia ja varmistaa, että ratkaisut ovat mahdollisimman siirrettäviä, yhteentoimivia ja hallittavia. Tämä korostuu erityisesti tilanteissa, joissa teknologia-, turvallisuus- tai geopoliittiset muutokset voivat edellyttää nopeita muutoksia toimintaympäristöihin tai palveluntarjoajiin.
Vaikka agenteille kaavaillaan nykyistä itsenäisempää roolia, päätösvaltaa ja vastuuta ei olla siirtämässä tekoälylle. Raportin mukaan vastuu päätösten lainmukaisuudesta ja julkisen vallan käytöstä säilyisi ihmisillä ja organisaatioilla.
Myös lakimuutoksia tarvitaan
Tekoälyagenttien laaja käyttö voi raportin mukaan edellyttää myös lainsäädännön muuttamista. Nykyinen sääntely on pitkälti laadittu ennen tekoälyagenttien ja suurten kielimallien yleistymistä. Kaikki käyttö ei kuitenkaan edellytä lakimuutoksia. Esimerkiksi hallinnon sisäisiä tukitehtäviä voidaan automatisoida jo nykyisen sääntelyn puitteissa.
Suomessa valmistellaan jo muutoksia tekoälyn käytön mahdollistamiseksi viranomaistoiminnassa. Oikeusministeriö selvittää tekoälyn käyttöä viranomaisten päätöksenteossa, ja valtiovarainministeriössä valmistellaan lakimuutosta, joka mahdollistaisi tekoälyn hyödyntämisen digitaalisten palvelujen neuvonnassa.
Myös sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteltu tekoälyn ja automaation käyttöä hoidon tarpeen arvioinnissa.
Suomella on julkaisun mukaan hyvät lähtökohdat onnistua muutoksessa.
– Julkisella hallinnolla on poikkeuksellisen hyvät edellytykset hyödyntää tekoälyä laajasti ja menestyksellisesti. Yhteiskuntamme korkea osaamisen ja luottamuksen taso ja pitkälle kehittynyt digitaalinen infrastruktuuri sekä julkisen sektorin yhteistyö tarjoavat hyvän perustan tekoälyagenttien vastuulliselle käyttöönotolle. Kansalaisen näkökulmasta tämä voi tulevaisuudessa parhaimmillaan tarkoittaa palveluja, jotka ovat nopeampia, sujuvampia ja vastaavat entistä paremmin yksilöllisiin tarpeisiin. Agenttinen Suomi -julkaisu on yksi askel kohti tätä tavoitetta, ICT-johtaja Jarkko Levasma sanoo valtiovarainministeriön tiedotteessa.