Liikuntapalvelut ovat kallistuneet keskimäärin 23 prosenttia ja kulttuuripalvelut 44 prosenttia 2010-luvun alkuun verrattuna, ilmoittaa työsuhde-etuja tarjoava Edenred tiedotteessa.
Edenredin mukaan suomalaiset ostavat vuodessa liikuntapalveluja työpaikan liikuntaedulla 234 miljoonalla eurolla. Kulttuurietua käytetään 91 miljoonalla eurolla.
Hintojen kohoamisesta huolimatta liikunta- ja kulttuurietujen veroton euroraja on pysynyt samana eli 400 eurossa vuodesta 2009.
Liikunta- ja kulttuurietu on Suomessa käytössä 1,3 miljoonalla ihmisellä. Osuus on noin 60 prosenttia palkansaajista.
– Liikuntaetu on täysin keskeinen suomalaisten liikuttaja. Sen osuus liikuntapalvelujen kulutuksesta on kymmeniä prosentteja. Mutta nyt rahalla saa paljon vähemmän kuin 14 vuotta sitten, Edenredin toimitusjohtaja Jacob Segercrantz sanoo tiedotteessa.
Tiedot selviävät Tilastokeskukselta sekä Kuntaliiton omistaman FCG:n tekemästä tuoreesta selvityksestä.
Muun muassa uintimaksut ovat nousseet Suomessa 12 vuodessa 29 prosenttia. Uinti on yksi Suomen suosituimmista liikuntamuodoista.
Kulttuuripalvelut ovat kallistuneet liikuntaakin enemmän.
– Museoissa, messuilla, taidegallerioissa ja eläintarhoissa käyminen on nykyään keskimäärin peräti 83 prosenttia kalliimpaa kuin viime vuosikymmenen alussa. Elokuvat, teatterit ja konsertit ovat nostaneet hintojaan keskimäärin 43 prosenttia. Suuntaus ei ole ollut yhtäkkinen, vaan vähittäinen, Segercrantz kertoo.
Valtiovarainministeriön arvion mukaan liikunta- ja kulttuurietu tuo valtiolle vuosittain tuloa noin 110–160 miljoonaa euroa. Verovapaus vähentää verotuloja noin 100–140 miljoonaa euroa, mutta palvelujen käyttäminen tuo tuloja arvonlisäverona ja työllistämisvaikutuksena.
– Verottomuuden rajan nosto ei tarkoita kuluja valtiolle. Kyse on siitä, paljonko työntekijä voi saada työnantajaltaan rahaa liikkumiseen ja kulttuuriin verottomasti. Jos sallittaisiin 600 euroa vuosittain, se vastaisi hintojen nousuun. Verottomuuden rajan nostaminen 200 eurolla kasvattaisi valtion verotuloja noin 23 miljoonalla eurolla. Nykyisen kuluttamisen pohjalta voi otaksua, että kuluttaminen lisääntyisi vähintään 100 miljoonalla eurolla, Segercrantz kommentoi tiedotteessa.
23 miljoonan euron verotulolisäys sisältää vain arvonlisäverot, ei välillistä verokertymää esimerkiksi työllistävästä vaikutuksesta.
