Hyvinvointialueiden oman sote-palvelutuotannon tarkkojen yksikkökustannusten julkaiseminen heikentäisi alueiden asemaa hankintamarkkinalla ja johtaisi julkisten varojen tehottomaan käyttöön, toteaa Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) valtiovarainministeriölle (VM) antamassaan lausunnossa.
Hallitusohjelman mukaan sosiaali- ja terveyspalveluiden yksikkökustannukset on julkaistava asteittain vuodesta 2025 alkaen. Aiemmin yksikkökustannustietoja on julkaistu kansallisina keskiarvoina.
VM:ssä käynnissä olevassa hankkeessa kehitetään sote-palveluiden yksikkökustannusten laskentaa kansallisella ja hyvinvointialueiden tasolla. Tavoitteena on, että kustannuksia tultaisiin laskemaan ja julkaisemaan alue- ja palvelukohtaisesti vuosittain, jotta alueiden vertailtavuutta ja palveluiden kustannusvaikuttavuutta voitaisiin parantaa.
KKV toteaa lausunnossa, että tarkkojen alue- ja palvelukohtaisten yksikkökustannusten julkistaminen asettaisi alueet epäedulliseen asemaan näiden ostaessa palveluita yksityisiltä sosiaali- ja terveysalan yrityksiltä.
– Hyvinvointialueet ovat monin paikoin riippuvaisia ostopalveluista lakisääteisen hoidon järjestämisessä. Tieto hyvinvointialueiden omista tuotantokustannuksista auttaa sote-yrityksiä arvioimaan alueiden maksuhalukkuutta ja käyttämään kyseistä tietoa hyväkseen hankintaneuvotteluissa. Vastaavat tiedot olisivat yksityisellä puolella yritysten tarkoin varjelemia liikesalaisuuksia, KKV:n tiedotteessa todetaan.
– Yksityinen palvelutuotanto täydentää julkisia palveluita ja tarjoaa mahdollisuuden kustannussäästöihin. Sote-palvelujen yksikkökustannusten julkistamista pohdittaessa täytyy kuitenkin huomioida julkisen sektorin ja sote-yritysten välinen asetelma, markkinoiden keskittyminen ja hyvinvointialueiden lakisääteinen velvollisuus hoidon järjestämiseen. Tarkkojen yksikkökustannustietojen julkaiseminen heikentää entisestään alueiden neuvotteluasemaa nostaen ostopalvelujen hintoja, hankepäällikkö Antti Norkela sanoo KKV:n tiedotteessa.
KKV:n mukaan tarjoajat eivät tarvitse tarkkoja tietoja ostajien omista kustannuksista tehdäkseen kilpailullisia ja tehokkaita tarjouksia. Kilpailluilla markkinoilla yritykset asettavat tarjoushintansa omien kustannustensa ja katetavoitteidensa mukaisesti, huomioiden kilpailijat ja ostajien neuvotteluvoiman.
Mitä vahvemmaksi sote-yritysten asema markkinoilla muodostuu, sitä todennäköisempää on, että myös tuotettujen palveluiden hintataso nousee. Jotta hintojen nousu pysyisi kurissa, tulisi toimivaan kilpailuun terveysmarkkinoilla kiinnittää huomioita.
– Alueiden olisi tärkeää pystyä ylläpitämään riittävää omaa tuotantokapasiteettia, jotta ne eivät tule liian riippuvaisiksi ostopalveluista. Oma kapasiteetti tuo mukanaan neuvotteluvoimaa, mikä taas estää hintojen sanelun ja ota-tai-jätä-tarjoukset, joita on viime vuosina nähty erityisesti kasvukeskusten ulkopuolella, KKV toteaa.
Hyvinvointialueet ovat Suomen merkittävimpiä julkisia hankkijoita.
KKV toteaa lausunnossaan, että alueiden sote-palveluiden yksikkökustannustiedot ovat myös julkisuuslain nojalla salassa pidettäviä tietoja, joiden julkaisu heikentäisi hankintayksikön mahdollisuuksia edullisiin hankintoihin.
– Kustannustietoja voidaan kuitenkin jakaa luottamuksellisesti hyvinvointialueiden, valtiovarainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja laskelmat tuottavan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen välillä, jotta hyvinvointialueet voivat kehittää toimintaansa ja hakea parhaita toimintatapoja myös muilta alueilta, KKV:n tiedotteessa todetaan.