Pohjoismaiden neuvoston istunto Tukholmassa kokosi yhteen 87 pohjoismaista kansanedustajaa, Pohjoismaiden pääministerit, hallitusten päämiehiä sekä eri hallinnonalojen ministereitä. Ruotsi on toiminut tänä vuonna neuvoston puheenjohtajana ja ensi vuonna vuoro on Suomella.
Istunto päättyi torstaina vuoden 2026 presidentin ja varapresidentin vaaliin. Pohjoismaiden neuvoston presidentiksi valittiin kansanedustaja Ville Väyrynen (kok.) ja varapresidentiksi kansanedustaja Kim Berg (sd.).
Ensi vuoden puheenjohtajuusohjelma on laadittu yhteistyönä Suomen ja Ahvenanmaan valtuuskuntien välillä. Ohjelman teema on pohjoismainen kokonaisturvallisuus. Vastavalittu Väyrynen esitteli ohjelman istunnossa. Hän korosti puheessaan, että epävarmassa ajassa Pohjoismaiden välistä yhteistyötä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa syvennetään entisestään.
— Maailmamme on keskellä suuria murroksia. Kaoottinen geopoliittinen tilanne haastaa vakiintuneet ja keskeiset pohjoismaiset arvomme. Olemme tottuneet työskentelemään tasa-arvon, ihmisoikeuksien, sekä demokratian ja rauhan puolesta. Tämän yhteistyön vahvistaminen onkin nyt tärkeämpää kuin koskaan ennen, Väyrynen painotti.
Väyrynen toi esiin, että kokonaisturvallisuuden käsitteeseen liittyy kovan turvallisuuden ohella monia arjen ulottuvuuksia, joilla kansalaisten päivittäinen hyvinvointi ja turvallisuus pyritään takaamaan myös kriisiajan ulkopuolella.
— Puheenjohtajuusohjelmamme keskiössä on kansalaisten henkinen kriisinkestävyys. Nostamme esille esimerkiksi kulttuurin ja koulutuksen varautumisen keinoina. Näiden asemaa vahvistamme laajalla yhteistyöllä, Väyrynen sanoi.
Väyrynen korosti myös terveysturvallisuuden ja pohjoismaisen liikenneyhteistyön tärkeyttä sekä infrastruktuurin suojelua. Hän toi puheessaan esiin kokonaisturvallisuuden yhteispohjoismaisen vision, jonka tavoitteena on Pohjolassa tehtävän varautumistyön vahvistaminen.
Varapresidentiksi valittu Kim Berg sanoi istunnon yhteydessä, että ensi vuoden puheenjohtajuuskauden teema on ajankohtainen.
— Pohjoismaissa asuvat haluavat nähdä enemmän yhteistyötä puolustuksen ja turvallisuuden alalla. Pohjoismaiden neuvosto onkin jo pitkään ajanut yhteistyön lisäämistä. Pohjoismainen kokonaisturvallisuus on ajankohtainen teema. Maailma on murroksessa ja saumaton pohjoismainen yhteistyö on nyt tärkeää.
— Ensi vuoden ohjelma korostaa myös tarvetta vastata hybridiuhkiin yhdessä. Lisäksi rajaestetyö on keskeistä. Rajaesteiden purkaminen on pohjoismaisen yhteistyön konkreettisin osa ihmisten arjessa. Siksi on tärkeää, että Suomi jatkaa Ruotsin aloittamaa työtä yhteistyön vahvistamiseksi ja rajaesteiden vähentämiseksi maiden välillä, Berg sanoi.
Eduskunnasta istuntoon ja kokouksiin osallistuivat kansanedustajat Ville Väyrynen (Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja, kok.), Kim Berg (valtuuskunnan varapuheenjohtaja, sd.), Eva Biaudet (r.), Maaret Castrén (kok.), Juho Eerola (ps.), Noora Fagerström (kok.), Veronika Honkasalo (vas.), Jani Kokko (sd.), Krista Mikkonen (vihr.), Jouni Ovaska (kesk.), Martin Paasi (kok.), Pinja Perholehto (sd.), Merja Rasinkangas (ps.), Pia Sillanpää (ps.), Markku Siponen (kesk.), Joakim Vigelius (ps.), Juha Viitala (sd.) ja Sinuhe Wallinheimo (kok.).
Pohjoismaiden neuvosto perustettiin vuonna 1952. Neuvostoon kuuluvat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti sekä Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti. Neuvosto antaa suosituksia Pohjoismaiden ministerineuvostolle ja hallituksille.
