– Maailma on melko erilaisessa tilanteessa kuin vielä tämän vuosikymmenen alussa. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on tarkoittanut muun muassa geopoliittisten jännitteiden paluuta sekä suurvaltojen kilpailun kiihtymistä ja asemoitumista itä-länsi –akselille. Olemme strategisen suurvaltakilpailun aikakaudella, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion (ps.) määritteli.
Hänen mukaansa globaali vastakkainasettelu, suurvaltojen välisten jännitteiden lisääntyminen ja teknologiakilpailu vaikuttavat merkittävästi niin Suomen turvallisuuteen, talouteen, teknologiaan, huoltovarmuuteen kuin teollisuuteen ja kauppaan.
– Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikalle asettavat haasteita sääntöperusteisen maailmanjärjestyksen rapautuminen, voimapolitiikan vahvistuminen, vapaakaupan kohtaamat esteet, hallitsematon maahanmuutto sekä ääriliikkeet ja terrorismi, Tavio totesi.
Ministeri määritteli, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan perustana ovat oikeusvaltioperiaate, ihmisoikeudet, tasa-arvo ja demokratia.
– Tiivis yhteistyö kumppanimaiden kanssa, hyvät kahdenväliset suhteet sekä monenkeskisen kansainvälisen oikeuden kunnioittaminen ja vahvistaminen ovat Suomen kansainvälisten suhteiden kulmakiviä. Euroopan unioni ja puolustusliitto Nato muodostavat Suomen ulkopolitiikan yhteistyövaraisen ytimen.
Tavio totesi, että hallitusohjelman mukaisesti vahva ja välittävä Suomi on avoin ja kansainvälinen maa, joka toimii yhdessä muiden valtioiden ja kansojen kanssa eurooppalaisissa ja läntisissä arvo- ja turvallisuusyhteisöissä.
– Vaikutamme aktiivisesti ja aloitteellisesti niin Natossa, Euroopan unionissa, YK:ssa kuin muissa kansainvälisissä yhteyksissä. Erityisesti Pohjoismainen yhteistyö on tärkeää ja syvää. Pohjoismainen yhteistyö tulee todennäköisesti entisestään syvenemään Suomen Nato-jäsenyyden myötä.
– Ruotsi on Suomen läheisin kumppani. Taloussuhteet ovat monipuolisemmat, tiiviimmät ja laajemmat kuin minkään muun maan kanssa. Konkreettisia yhteistyösektoreita ovat muun muassa huoltovarmuuden kehittäminen, Itämeren alueen yhteistyö sekä puolustusteollinen yhteistyö.
Perusteellinen muutos
Tavion mukaan Suomen ja Euroopan turvallisuusympäristö muuttui perusteellisesti Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022.
– Venäjän hyökkäys on yhdistänyt länsimaita ja EU:ta ja se on vahvistanut transatlanttista yhteistyötä. Suomen liittyminen Naton täysjäseneksi on historiallinen kruunu tälle yhteistyölle: Suomen Nato-jäsenyys lisää sekä Suomen turvallisuutta muuttuneessa toimintaympäristössä että Itämeren alueen ja Pohjois-Euroopan vakautta ja turvallisuutta. Myös EU:n ja Yhdysvaltojen suhde on läheisempi kuin koskaan, ja yhteistyö on lisääntynyt monella tapaa, hän sanoi.
– Hallitusohjelman mukaisesti suurvaltakilpailun riskienhallinta puoltaa uudenlaista panostamista samanmielisiin kumppaneihin, kuten Australiaan, Etelä-Koreaan, Japaniin ja Kanadaan, Tavio jatkoi.
Ministerin mukaan Suomi kehittää suhteita Afrikan maihin pyrkimyksenä tasapuolisten kumppanuuksien vahvistaminen.
– Painotamme molempia hyödyttävien kaupallisten suhteiden vahvistamista. Jatkamme Afrikka-strategian tavoitetta Suomen ja Afrikan maiden välisen kaupan kaksinkertaistamisesta ja investointien lisäämisestä molempiin suuntiin.
Hän kertoi myös, että Suomen kehitysyhteistyön painopiste tulee siirtymään tällä hallituskaudella.
– (Se) siirtyy kahdenvälisistä maaohjelmista kotimaisten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön. Tämä tarkoittaa, että maaohjelmia tulee olemaan vähemmän kuin aiemmin.
Maaohjelmissa ja pidemmän tähtäimen kehitysohjelmissa fokusoidaan Tavion mukaan niitä valtioita, jotka huomioivat Suomen hallitusohjelman kirjaukset ottaa vastaan omia kansalaisiaan, noudattavat kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää eivätkä tue Venäjän sotaa Ukrainassa.
– Olen käynnistänyt virkamiesvalmistelun näiden ehtojen huomioimiseksi tulevissa ohjelmissa ja pidän näitä asioita esillä kansainvälisissä yhteyksissä, Tavio sanoi.
Tavion mukaan hallituksen kehityspolitiikan painopisteet ovat ”naisten ja tyttöjen aseman, itsemääräämisoikeuden sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden kasvattaminen”.
Kehitysyhteistyöhön kohdistettavat leikkaukset täytyy ministerin mukaan toteuttaa porrastetusti.
Kiinasta Tavio totesi, että maa on ”Suomelle merkittävä kauppakumppani, ja Suomi ylläpitää toimivia suhteita Kiinan kanssa”.
Ministeri vakuutti, että Suomen tuki Ukrainalle on vakaata ja järkkymätöntä.
– Ukraina taistelee myös Suomen puolesta demokraattisten arvojen säilyttämiseksi. Ukrainan tukemisella on myös laaja kansalaisten tuki. Ukraina nousee tällä hallituskaudella Suomen tärkeimmäksi maaohjelmamaaksi. Valmistelemme yhteistyössä elinkeinoelämän ja Team Finland -verkoston kanssa kansallisen suunnitelman Ukrainan jälleenrakentamiseen osallistumisesta. Nimitämme ulkoministeriöön myös korkean tason Ukraina-erityisedustajan, Tavio kertoi.