Verkkouutiset

Sodan tuhoa Ukrainan Mariupolissa. LEHTIKUVA / AFP Stringer

Viisi skenaariota: Näin Venäjän hyökkäyssota voi päättyä

Vladimir Putinin alkuperäiset tavoitteet jäisivät kaikissa tutkijan kuvaamissa vaihtoehdoissa toteutumatta.

Nimekäs ranskalainen geopolitiikan tutkija Bruno Tertrais pitää viimeaikaisten sotatapahtumien valossa jokseenkin varmana, että presidentti Vladimir Putinin pyrkimys alistaa Ukraina Venäjän etupiiriin ja tuhota sen valtiollinen olemassaolo ei voi onnistua.

Fondation pour la recherche stratégique -ajatushautomon (FRS) apulaisjohtajana toimiva Tertrais on hahmotellut viisi hypoteettista skenaariota siitä, kuinka Venäjän ja Ukrainan keskinäinen asetelma voi lähikuukausina kehittyä.

Pattitilanne

Ensimmäinen Tertrais’n skenaarioista on pattitilanne, joka kestäisi vähintään kuukausia, kenties jopa vuosia.

– Skenaario, jossa Venäjä pysyisi sotatilassa ja odottaisi, että länsi lopulta väsyisi, ei ole Putinin näkökulmasta huono. Venäjä olisi voittanut jo alistamalla miehitetyt alueet pitkäksi aikaa hallintaansa kaikkine siitä koituvine taloudellisine ja väestöllisine etuineen, tohtori Tertrais kirjoittaa ranskalaisen Montaigne-instituutin julkaisemassa artikkelissa.

Hän muistuttaa miehittäjän tyrkyttäneen jo toukokuusta alkaen eteläukrainalaisten Hersonin ja Zaporižžjan alueiden asukkaille Venäjän passeja nopeutetulla menettelyllä samaan tapaan kuin Donbasissa on menetelty jo vuodesta 2019 lähtien.

Skenaario muistuttaisi Tertrais’n mukaan Vuoristo-Karabahin konfliktia.

Paluu lähtöruutuun

Pitkään kestävä pattitilanne saattaisi lopulta johtaa Venäjän armeijan vetäytymiseen alkuperäisiin asemiinsa tai siihen, että osapuolet sopisivat paluusta hyökkäystä edeltäneeseen tilanteeseen, Tertrais arvioi.

Henry Kissinger piti toukokuun lopulla Davosissa tällaista paluuta lähtöruutuun optimaalisena neuvottelutuloksena, hän sanoo.

Ukrainassa Kissingerin näkemykseen on suhtauduttu huomattavan penseästi, sillä maa on ilmoittanut ehdottomaksi tavoitteekseen kaikkien Venäjän miehittämien alueiden – myös Krimin – palauttamisen Ukrainan hallintaan.

– Jos Ukrainalla olisi edessään armeijansa tai jopa koko valtion mahdollinen romahdus, tällainen skenaario ei kuitenkaan olisi vailla järkeä ja voisi olla Kiovan kannalta ”hyväksyttävissä oleva vähimmäistilanne”, hän toteaa.

Tämä skenaario muistuttaa Tertrais’n mukaan Intian ja Pakistanin vuonna 1965 käymän Kashmirin sodan lopputulosta.

Venäjä valloittajana

Tertrais’n kolmannessa skenaariossa Venäjä onnistuisi joukkojensa mittavista tappioista piittaamatta valtaamaan koko niin sanotun Novorossijan alueen Donbasista Krimin länsipuolelle ja vakiinnuttamaan asemansa, minkä jälkeen Ukrainalle tarjottaisiin tulitaukoa ja ”alueellista kompromissia”.

– Vladimir Putin voisi toimia näin vain siinä tapauksessa, että Venäjän armeija hallitsisi vähintään molempia Donbasin ”tasavaltoja” kokonaisuudessaan. Jos Venäjä lisäksi liittäisi jommankumman niistä omaan alueeseensa samoin kuin Krimin vuonna 2014, mikä tahansa lännen tukema Ukrainan hyökkäys olisi Moskovan näkökulmasta ”hyökkäys Venäjän alueelle”, Tertrais sanoo.

Tämä skenaario on hänen mukaansa epätodennäköinen niin kauan kuin Ukrainan kyky tehdä vastarintaa säilyy korkeampana kuin Venäjän kyky mobilisoida joukkoja ja kalustoa.

Takaisinvaltaus

Skenaario, jossa hyökkääjän armeija romahtaa vähitellen sekä materiaalisesti että moraalisesti, on Tertrais’n mielestä kaikkein todennäköisin.

Hän viittaa toisen ranskalaisasiantuntijan Philippe Gros’n esittämään huomautukseen, jonka mukaan Venäjän hyökkäysarmeija käy sotaa yleisen liikekannallepanon julistanutta kansakuntaa vastaan. Ukraina pystyy siis paikkaamaan tappioitaan ja kierrättämään joukkojaan huomattavasti joustavammin kuin hyökkääjä.

– Tuhannet taisteluissa kuolleet venäläissotilaat ovat tähän asti tulleet pääasiassa Kaukasuksen ja Siperian maaseudulta. Entä sitten, kun tämä alkaa koskettaa myös kaupunkien väestöä ja kuolemista tulee ”näkyvämpiä”. Tertrais kysyy.

Samaan aikaan lännen asettamat pakotteet alkavat purra yhä ankarammin Venäjän kykyyn korvata menetettyä sotakalustoaan, kun taas Ukrainaan virtaa entistä runsaammin amerikkalaisen M777:n ja ranskalaisen Caesar-panssarihaupitsin kaltaista raskasta aseistusta.

– Voisiko tämä johtaa siihen, että Ukraina jonakin päivänä käynnistää salamaoperaation alueidensa takaisin valtaamiseksi, kuten Kroatia teki vuonna 1995?

Kompromissi

Tertrais’n viidennessä skenaariossa Donbas palautuisi Ukrainan hallintaan, mutta Krim jäisi Venäjän miehittämäksi. Tämä merkitsisi hänen mukaansa sitä, että Ukraina joutuisi luopumaan pyhäksi kokemastaan niemimaasta samaan tapaan kuin Serbia Kosovosta.

– Erona on se, että Serbia näyttää lakanneen haikailemasta albaniankielisiä alueita, kun taas Ukrainan linja menetettyjen alueiden palauttamiseksi voi edetä niin pitkälle, että niemimaasta tulee eräänlainen Alsace-Lorraine, joka vallataan aikanaan takaisin, Tertrais sanoo.

– Tämä skenaario, jossa maata annettaisiin rauhan vastineeksi – Lähi-itä-metaforaa käyttääkseni – olisi aidosti realistinen vain siinä tapauksessa, että Nato-maat Yhdysvaltojen johdolla suostuisivat kompensoimaan Krimin menettämisen antamalla Ukrainalle turvatakuut sen uusilla rajoilla, hän toteaa.

Uusimmat
› Uutissyöte aiheesta
MAINOS