Puhelinoperaattori DNA:n viimeinen kupari- eli lankapuhelinverkkojen käytössä ollut puhelinkeskus sammutettiin Lahden Harjukadulla keskiviikkona 21. tammikuuta 2026. Sammuttamisen toteutti DNA:n toimitusjohtaja Jussi Tolvanen. Samalla päättyi puhelinlankojen yli 140-vuotinen historia DNA:n ja sen historiallisten edeltäjien, Päijät-Hämeen, Oulun, Porin, Kuopion, Lohjan ja Lännen puhelinyhtiöiden osalta.
Tilaisuudessa Tolvanen painoi kytkintä, jonka jälkeen virrat sammuvat viimeistä kertaa Lahden Harjukadulla sijaitsevasta puhelinkeskuksesta. Laitteiston humina vaimeni ja vilkkuvat led-valot sammuivat. Kaikessa eleettömyydessään tapahtumaa voi pitää kuitenkin hyvin historiallisena.
– Viimeinen sammuttaa valot, Tolvanen totesi naurahtaen tiedotteen mukaan.
Tilaisuus merkitsi yhden aikakauden päätöstä. Lahden Keskinäinen Telefooniyhdistys perustettiin 1906 ja seuraavasta vuodesta lähtien lankapuhelintoiminta käynnistyi Lahden Harjukadun ja Rauhankadun risteyksessä sijaitsevassa tilassa. Yhdistyksestä muotoutui myöhemmin erinäisten vaiheiden kautta Päijät-Hämeen Puhelin. Yhtiö sulautettiin vuonna 2007 mobiilioperaattorina toimineeseen DNA:han viiden muun puhelinyhtiön kanssa. Mukana olivat Päijät-Hämeen lisäksi Oulun, Lännen, Kuopion, Satakunnan ja Lohjan Puhelimet. Samalla syntyi nykyinen DNA-konserni.
Vaikka Harjukadulla ehdittiin siis harjoittaa lankapuhelintoimintaa kunnioitettavat 119 vuotta, yltää DNA:n lankapuhelinhistoria vielä kauemmas. Nykyisen DNA:n historiallisten edeltäjien, Lahden, Oulun, Porin, Kuopion, Lohjan ja Lännen Puhelinten puhelinyhtiötoiminnat aloitettiin vuosina 1882–1906. Historiaa lankapuhelinten osalta ehti kertyä siis jopa 144 vuotta.
Kupariverkot olivat nykyisen datayhteiskunnan esi-isä
Lahden Harjukadun uusi toimistotalo valmistui vuonna 1920, ja uusi keskusrakennus vuonna 1954. Tiloja laajennettiin merkittävästi vuonna 1964. Dataliikennettä kupariverkkoon saatiin puheen rinnalle jo vuonna 1969, kun Keskon datansiirtolaitteet kytkettiin Lahden puhelinverkkoon. Valokuitutekniikkaa Suomessa kokeiltiin ensimmäisen kerran jo 1970-luvun lopulla, ja Lahden ensimmäisen valokaapeliverkon rakentaminen alkoi 1980-luvun alussa. Tilat ovat edelleen DNA:n datakeskuskäytössä, vaikka lankapuhelintoiminta onkin nyt lopullisesti lakannut.
DNA tiedotti jo vuonna 2021 kupariverkkojensa korvaamisesta moderneilla kaapeli-, valokuitu- ja mobiiliratkaisuilla. Työt alkoivat vuoden 2021 lopulla Raisiosta, ja viimeisenä kuparipohjaiset palvelut loppuivat nimenomaan Lahden yritysasiakkailta vuoden 2025 lopulla. Tämä mahdollisti viimeisen puhelinkeskuksen sammuttamisen lyhyen varoajan jälkeen nyt tammikuussa 2026.
Kupariverkkoa on käytetty viime vuosina pääasiassa lankapuhelinyhteyksien ja vanhan laajakaistatekniikan (xDSL) ylläpitämiseen. Tällä tekniikalla datanopeudet nousivat parhaimmillaankin vain muutamaan kymmeneen megaan. Kupariverkkoa ei siis tule sekoittaa nykyaikaisiin kaapeli- tai kuituverkkoihin, jotka mahdollistavat gigaluokan yhteydet, ja joihin DNA investoi jatkossakin merkittävästi.
– Vaikka kupariasiakkaita oli enää purkuhankkeen alkaessa 2021 jäljellä hyvin vähän, havaitsimme hankkeen edetessä, että kupariyhteyksiä on käytetty Suomessa vuosikymmenten mittaan varsin luovasti. Esimerkiksi erään paikkakunnan kirkonkellojen ohjausjärjestelmä toimi lankapuhelinliittymän kautta. Se saatiin onneksi helposti korvattua nykyaikaisella ratkaisulla. Tämän voisi sanoa olleen sellainen 1900-lukulainen IoT-ratkaisu, Tolvanen kuvailee.
Kupariverkon väistymisen myötä tarpeettomaksi jääneet laitteistot päätyvät elektroniikkaromuna uusiokäyttöön. Kupariverkon mantteli datayhteiskunnan selkärankana on siirtynyt mobiili-, kaapeli- ja valokuituverkoille.