Vientiteollisuuden vaikutus Suomen kansantalouteen on noin 47 prosenttia arvonlisäyksestä ja noin 42 prosenttia työllisistä. Verojen osalta vaikutus on noin kolmannes suhteutettuna kokonaisverokertymään.
– Julkisessa keskustelussa on hyvä muistaa, mistä hyvinvoinnin rahoitus syntyy. Tämä selvitys kertoo siitä. Eritoten vaalien lähestyessä kakun jakajia on paljon, mutta ilman vientiteollisuuden menestystä kakku jää kovin laihaksi, muistuttaa Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Paula Lehtomäki.
Vientiteollisuus muodosti kokonaisuudessaan 257,6 miljardin euron vuosikohtaisen liikevaihdon Suomessa vuonna 2021 jatkuvan toiminnan ja investointien kautta. Tästä muodostui 101,5 miljardin euron arvonlisäys Suomen bruttokansantuotteeseen eli 47 prosenttia.
Vuonna 2021 vientiteollisuus työllisti noin 1 151 800 työntekijää (42 %) ja johti noin 35,4 miljardin euron verokertymään.
Luvut käyvät ilmi tuoreesta KPMG:n tekemästä selvityksestä, jossa on tutkittu vientiteollisuuden vaikutuksia Suomen talouteen ja työllisyyteen. Vientiteollisuuden vaikutukset on arvioitu jatkuvan toiminnan ja investointien näkökulmasta. Selvitys perustuu tuoreimpiin saatavilla oleviin tilastotietoihin vuodelta 2021 ja panos–tuotos -malliin pohjautuvaan laskentaan.
Kolme asiaa
Vientiliittojen mukaan suomalainen teollisuus tavoittelee aktiivisesti hiilineutraaliutta ja tekee vihreästä siirtymästä hyvää liiketoimintaa. Yritykset pyrkivät kohti hiilineutraaliutta sekä pienentämällä hiilijalanjälkeä että kasvattamalla hiilikädenjälkeä. Suomalaisten toimialaliittojen vuonna 2019 laatimat vähähiilitiekartat ovat olleet kansainvälisestikin ainutlaatuinen hanke.
– Suomalaisen teollisuuden valttikortti on suuri myönteinen kädenjälki ja pieni jalanjälki. Vihreä siirtymä tarjoaa lupaavaa vientipotentiaalia kymmenien miljardien arvosta, Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jaakko Hirvola toteaa.
Vientiteollisuus nimeää menestymisen takaamiseksi tulevaisuudessa ennen kaikkea kolmea asiaa.
1. Tarvitsemme paljon uusia osaajia. Korkea osaamisen taso ja riittävä osaajien määrä ovat avainasemassa, kun hyvinvointimme rahoittamisen edellyttämä kasvu luodaan.
2. Meillä on oltava rohkeutta olla kekseliäimpiä. TKI-rahoitusta tulee lisätä pitkäjänteisesti sekä maailmanluokan julkiseen tutkimukseen että yritysvetoiseen, markkinalähtöiseen innovaatiotoimintaan.
3. Kilpailukyky on turvattava. Tarvitaan johdonmukaista, tavoitteellista ja markkinalähtöistä pitkän aikavälin teollisuuspolitiikkaa.