Suomen talous on kasvanut tänä vuonna pitkästä aikaa. Viimeisimmän osavuosikatsauksen kokonaisuudesta piirtyy varovaisen positiivinen kuva. Kuva on kuitenkin kaksijakoinen: vienti- ja investointialojen näkymät ovat edelleen vahvat, kotimarkkinan heräämistä odotellaan.
– Datakeskukset ja kaivosteollisuuden kasvu näkyvät selvästi. Niihin liittyvät investoinnit heijastuvat suomalaisyritysten tilauskantoihin, Milttonin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki sanoo Verkkouutisille.
– Suomalaisista yhtiöistä esimerkiksi Nokia ja Metso ovat pystyneet hyötymään kysynnän kasvusta.
Maailmalla näkyvä investointiaalto näkyy jo suomalaisyritysten tilauskirjoissa. Investointihyödykkeitä valmistavat yritykset hyötyvät globaalista kysynnästä.
– Tuloskauden perusteella Suomen talouskasvu nojaa tällä hetkellä ennen kaikkea vientiin ja investointeihin, kun taas kotimarkkinoiden kehitys on selvästi vaisumpaa, Nordean päästrategi Antti Saari sanoo.
Osavuosikatsausten tuloksista ei näe vain Suomen talouden kehitystä. Suuri osa Helsingin pörssin suuryritysten liikevaihdosta syntyy Suomen ulkopuolella. Niiden tulokset kertovat usein enemmän kansainvälisestä kysynnästä kuin kotimarkkinoiden tilanteesta.
Kotimainen kulutus ei ole herännyt odotetulla tavalla
Kuoppamäen mukaan syyskuun työttömyysluvut olivat pettymys. Elokuun työttömyysasteen trendi oli 10,1 prosenttia, syyskuussa työttömyysasteen trendi oli 10,5 prosenttia.
– Englantilainen sanoisi, että kaikki veneet eivät ole vielä ylhäällä. Uskon, että kyse on viiveestä, joka ei ole vielä tarttunut yksityiseen kulutukseen, Kuoppamäki sanoo.
Tämä näkyy myös yhtiöiden tuloksissa.
– Terveystalon ja Elisan kaltaisissa yhtiöissä ei vielä näy selvää positiivista signaalia kotimaisen kysynnän elpymisestä.
Positiivisia merkkejä on näkyvissä. Työssäkäyvien suomalaisten ostovoiman odotetaan paranevan vuoteen 2028 mennessä, mutta pörssiyhtiöiden tuloksissa tämä ei vielä näy.
– Samalla kuluttajien luottamus on edelleen vaisu, mikä näkyy kotimaisesta kysynnästä riippuvaisten yritysten tilanteessa, Kuoppamäki sanoo.
Saari tunnistaa saman ilmiön. Hän kuitenkin korostaa, että suuryhtiöt ovat heikko mittari kulutuskysynnän arviointiin.
– Käänne ei ole ollut kotimarkkinoilla niin voimakas kuin olisi voinut toivoa.
Tekoäly on uusi kasvun moottori
Molemmat asiantuntijat nostavat tekoälyn ja siihen liittyvät investoinnit lähivuosien keskeiseksi kasvutekijäksi.
Kuoppamäen mukaan investointibuumi näkyy suomalaisyritysten tilauskannoissa.
– Investointibuumi heijastuu suomalaisiin yrityksiin, jotka pääsevät siitä hyötymään, Kuoppamäki sanoo.
Nordean Saari arvioi ilmiön jatkuvan pitkälle tulevaisuuteen.
– Tekoälyn investointisykli kantaa todennäköisesti vielä kohtalaisen pitkään.
Saaren mukaan kyse ei ole vain yksittäisestä teknologiailmiöstä, vaan laajasta investointiaallosta, joka synnyttää kysyntää useilla toimialoilla samanaikaisesti.
Kasvun vaikutukset näkyvät ensin vienti- ja investointivetoisilla toimialoilla, mutta ajan myötä niiden odotetaan leviävän myös laajemmin talouteen. Saaren mukaan tämän vuoksi talouskasvu ei tällä kertaa nojaa ensisijaisesti kotimaiseen kulutukseen, vaan investointeihin, jotka voivat tukea kasvua useiden vuosien ajan.
Geopoliittiset riskit ja energian hinnan nousu ovat edelleen epävarmuuksia, jotka vaikuttavat yritysten toimintaan, mutta niiden vaikutus näyttää aiempaa pienemmältä.
Saari arvioi, että osavuosikatsauksissa näkyy, että yritykset ovat oppineet toimimaan epävarmuuden keskellä.
– Kriisit eivät ole kadonneet, mutta niiden shokkivaikutus näyttää heikentyneen. Yritykset ovat oppineet toimimaan epävarmuuden kanssa.
Sijoittajat uskovat kasvun jatkuvan ensi vuonna
Tuloskauden merkittävin viesti ei koske mennyttä neljännestä vaan ensi vuotta. Yritysten näkymät, markkinoiden hinnoittelu ja tilauskantojen kehitys viittaavat siihen, että sijoittajat odottavat kasvun jatkuvan myös ensi vuonna.
Nordean Saari arvioi, että markkinoiden luottamus perustuu monien talouden eri osa-alueiden samanaikaiseen vahvistumiseen.
– Tällä hetkellä käytännössä kaikki keskeiset ennakoivat signaalit viittaavat siihen, että tuloskasvu jatkuu myös ensi vuonna, Saari sanoo.
Saaren mukaan kyse ei ole enää yksittäisten toimialojen tai yhtiöiden vetoavusta, vaan kasvun pohja on aiempaa laajempi.
– Ensi vuodesta voi hyvin tulla keskimääräistä vahvempi tuloskasvun vuosi, jos investoinnit jatkuvat nykyiseen tahtiin ja maailmantalous välttää merkittävimmät häiriöt.
Talouden suunnasta ekonomistit ovat pitkälti samaa mieltä. Tuloskauden perusteella kasvu näyttää jatkuvan myös ensi vuonna. Avoin kysymys on kuitenkin se, milloin vienti- ja investointivetoinen nousu alkaa näkyä tavallisten suomalaisten arjessa työpaikkoina, palkkakehityksenä ja kulutuksen elpymisenä.
– Kasvu on aitoa, mutta se ei ole vielä tarttunut työmarkkinoihin eikä kotimaiseen kysyntään, Kuoppamäki tiivistää.