Verkkouutiset

Valtioneuvoston linna Helsingissä 13. marraskuuta 2022. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

”Vielä jotkut väittävät, että menoleikkauksia ei tarvita”

Valtiovarainministeriön lausunnon mukaan julkista taloutta tulisi vahvistaa ensi vaalikaudella ainakin kuudella miljardilla eurolla.

Valtiovarainministeriön tänään julkaiseman virkamieslausunnon mukaan julkista taloutta on tarpeen vahvistaa vähintään yhdeksällä miljardilla eurolla kahden seuraavan vaalikauden aikana tulevien sukupolvien hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Kuuden miljardin euron vahvistaminen tulevalla vaalikaudella ja kolmen miljardin euron vahvistaminen sitä seuraavalla vaalikaudella tasapainottaisi julkisen talouden, pysäyttäisi velkasuhteen nousun ja myös kuroisi lähes umpeen pitkän aikavälin kestävyysvajeen.

– Julkinen talous on mahdollista saada takaisin kestävälle pohjalle, mutta toimiin on ryhdyttävä nopeasti. Työllisyyttä ja tuottavuutta voidaan tukea kunnianhimoisilla uudistuksilla. Vielä nyt on mahdollista pitää huoli siitä, että Suomi on vakaa ja kestävä yhteiskunta sekä meille että tuleville sukupolville, valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen toteaa tiedotteessa.

Lausunnon mukaan ilman korjaavia toimenpiteitä julkisen talouden liikkumavara kapenee. Julkisen talouden vahvistamisen lykkääminen tarkoittaisi, että myöhemmin tarvittaisiin vielä suurempia sopeutustoimia. Tällöin hyvinvointivaltion palvelulupauksesta olisi entistä vaikeampi pitää kiinni.

Lausunnossa arvioidaan, että ilman uusia julkista taloutta vahvistavia päätöksiä julkisen velan suhde BKT:hen vuonna 2031 olisi noin 85 prosenttia eli vajaat 15 prosenttiyksikköä korkeampi kuin ehdotetun vahvistamisohjelman toteutuessa. Suuremmaksi kasvanut velka lisäisi vuotuisia velanhoitokustannuksia lähes miljardilla eurolla. Velkasuhde ylittäisi 100 prosentin tason ensi vuosikymmenen jälkipuoliskolla.

Valtiovarainministeriön mukaan julkisen talouden vahvistaminen edellyttää menosäästöjen ja rakenteellisten uudistusten lisäksi myös verotuksen kiristämistä. Ilman uusia päätöksiä kokonaisveroasteen ennustetaan alenevan. Suomen verotuksen rakenteessa on mahdollisuuksia tehokkuutta parantavaan verorasituksen uudelleen kohdentamiseen. Lausunnon mukaan työn verotuksen kiristyksiin tulee suhtautua pidättyväisesti ja ensisijaisesti etsiä verotulojen lisäyksiä muista kohteista. Alennettujen arvonlisäverokantojen kautta myönnetään merkittävä määrä verotukea, joka ei kohdistu tehokkaasti. Niiden korottaminen tai niistä luopuminen voikin olla perusteltua, kun on tarpeen kerätä lisää verotuloja julkisen talouden vahvistamiseksi.

– Vastuun välttelyn loputtava. Talous kuntoon. Jos vielä jotkut väittävät, että menoleikkauksia ei tarvita, on niskassa aika raskas todistustaakka, kokoomuksen kansanedustaja Ville Valkonen kommentoi lausuntoa Twitterissä.

Uusimmat
› Uutissyöte aiheesta ,
MAINOS