Viekö tekoäly meiltä työt? Asiantuntija varoittaa arvaamattomuudesta

Petteri Järvisen mukaan paraskaan kone ei pysty korvaamaan inhimillisyyttä.
Kehittyvä teknologia pakottaa omaksumaan uusia työn tekemisen tapoja. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
Kehittyvä teknologia pakottaa omaksumaan uusia työn tekemisen tapoja. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Tekoälyn kehittyminen on herättänyt runsaasti huolta ihmisten työpaikkojen vähenemisestä tai katoamisesta jopa kokonaan. Esimerkiksi teknologiayhtiö Microsoftin tekemän tutkimuksen mukaan tulevaisuudessa työt saattavat kadota jopa 40 ammattiryhmältä. Microsoftin nimeämien katoavien ammattikuntien joukossa ovat esimerkiksi kääntäjät, historioitsijat, toimittajat ja monet myyntialan tehtävät.

Vaikka tekoälyn on pelätty vievän ihmisten työt, näitä skenaarioita on yleisesti pidetty liioiteltuina uhkakuvina. Tietokirjailijan ja tietoturva-asiantuntijan Petteri Järvisen mukaan tekoälyssä erityisesti huolestuttaakin sen kehityksen arvaamattomuus.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Edes parhaat asiantuntijat eivät tiedä, miten ja milloin tekoälyn vaikutukset alkavat näkyä. Se tekee tulevaisuuden suunnittelun vaikeaksi paitsi yrityksille myös yhteiskunnan päättäjille, Petteri Järvinen kirjoittaa Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan.

Esimerkkinä hän mainitsee ohjelmoinnin. Järvisen mukaan kymmenen vuotta sitten kerrottiin, että koodaus on uusi lukutaito ja siksi ohjelmoinnin perusteita tulisi opettaa jo peruskoulussa.

Tekoäly on vienyt pohjan tällaiselta ajatukselta.

– Miksi opettaa koodausta, kun tekoäly tuottaa valmiita ohjelmia napin painalluksella? Jopa lukutaidon merkitys on vaarassa, sillä koneet ymmärtävät puhuttuja komentoja ja vastaavat videoilla, Järvinen huomauttaa.

Tekoälyn kehittyminen on herättänyt huolta useiden ammattien tulevaisuudesta. Kuvan skenaariossa uutistoimituksen toimittajat on korvattu tekoälyroboteilla. Tekoälyn luoma kuvitus.

Vaikka tekoälyn vaikutukset työmarkkinoihin ovat vielä osittain epäselvät, tietyillä aloilla sen vaikutukset näkyvät jo voimakkaasti. Esimerkiksi kuvittajien ja kääntäjien työt ovat vähentyneet dramaattisesti, sillä tekoäly kykenee luomaan vaikuttavia kuvituksia ja kääntämään tekstejä kielestä toiseen huomattavasti nopeammin kuin ihminen. Kehitys voi johtaa siihen, että edes vieraiden kielten opiskelua ei nähdä enää järkevänä ajankäyttönä.

Aivan kaikkea työtä tekoäly ei silti ole viemässä. Kirjoituksessaan Järvinen huomauttaa, että suorittavaa työtä tekevät – esimerkiksi putkimiehet ja sairaanhoitajat – ovat paremmin suojassa.

Lopuksi hän kysyykin, miten tavallisen kansalaisen tulisi toimia säilyäkseen kilpailukykyisenä koneita vastaan. Hänen mukaansa ”sumusta paljastuva tulevaisuus” on arvaamaton, joten kannattaa varautua kaikkeen mahdolliseen.

– Omasta oppimis- ja sopeutumiskyvystä huolehtivalla ei pitäisi olla vaikeuksia jatkossakaan löytää paikkaansa, Järvinen kirjoittaa.

Hänen mukaansa jokaisen kannattaa tutustua uusiin tekoälypalveluihin ja työkaluihin.

Poimintoja videosisällöistämme

– Mieti, miten voit hyödyntää niitä työssäsi ja vapaa-ajassasi. Monet palvelut ovat maksuttomia, joten kustannukset eivät ole opiskelun esteenä. Oma aktiivisuus ja tahto ratkaisevat.

Hän kannustaa miettimään sitäkin, mikä on oman työsi inhimillinen ulottuvuus ja pyri lisäämään sen osuutta.

– Numerot ja kirjaimet voidaan muuntaa biteiksi ja antaa tekoälylle, mutta paraskaan kone ei pysty korvaamaan inhimillisyyttä, Järvinen päättää.

LUE MYÖS:
Tekoäly voi viedä työn jopa 40 ammattiryhmältä – he ovat suurimmassa vaarassa

Tekoäly mullistaa: Nämä virheet pudottavat sinut työelämän kelkasta

Mainos - sisältö jatkuu alla

Viekö tekoäly toimittajien työpaikat? Tässä suurimmat uhat

Tekeekö tekoäly kielten opiskelun turhaksi? Professori varoittaa

Tekeekö tekoäly meistä tyhmiä? Aivotutkija varoittaa vakavista seurauksista

Mainos