Suomen turvallisuuspolitiikan ei pidä nojata pelkkään Nato-jäsenyyteen, kirjoittaa ulkoministeriön ex-valtiosihteeri Peter Stenlund Vasabladetin julkaisemassa kirjoituksessa. Veteraanidiplomaatti kehottaa Suomea pitämään Nato-jäsenyyden lisäksi kiinni myös vahvasta omasta puolustuskyvystään, pohjoismaisesta puolustusyhteistyöstä sekä kahdenkeskisestä yhteistyöstä Ruotsin kanssa.
Myös suhdetta Yhdysvaltoihin on vaalittava, Stenlund kirjoittaa.
– Ruotsin ja Tanskan tavoin Suomi neuvottelee kahdenvälisestä puolustussopimuksesta Yhdysvaltojen kanssa, täydennyksenä Naton turvatakuille, joita ei akuutissa tilanteessa välttämättä pystytä toteuttamaan tarvittavalla nopeudella, Stenlund toteaa.
– Ruotsin Nato-jäsenyyden ohella on näiden neuvottelujen maaliin saattaminen nyt erityisen toivottavaa.
Stenlund on tehnyt pitkän uran niin politiikassa kuin ulkoasiainhallinnossa. Ulkoministeriön korkeimpana virkamiehenä eli valtiosihteerinä Stenlund toimi 2014-2018, ja ennen siirtymistä diplomatiaan pariin hän vaikutti muun muassa RKP:n pitkäaikaisena puoluesihteerinä.
Ex-valtiosihteeri kirjoittaa Suomen turvallisuuspoliittisesta asemasta tuoreena Nato-maana juuri ennen puolustusliiton Vilnan huippukokousta. Hän luonnehtii Suomen onnistunutta jäsenyysprosessia ”historialliseksi valtiomiestaidon osoitukseksi”, mutta kirjoittaa, ettei jäsenyyden lisäarvo toteudu ennen kuin myös Ruotsi on hyväksytty puolustusliittoon.
– Suomen aktiivisen Ruotsia Nato-jäsenyyttä tukevan toiminnan taustalla ovat omat, kaikkien pohjoismaisten Nato-maiden ja koko liittouman turvallisuustarpeet, Stenlund kuvailee.
– Kun epätoivoinen Venäjä jatkaa hyökkäyssotaansa Ukranassa, on Itämeren ja arktisen alueen Nato-maiden kyettävä nopeasti toteuttamaan puolustussuunnitelmansa, Ruotsin täysimääräisellä osallistumisella. Turkki ja Unkari vaikeuttavat muiden Nato-liittolaisten edellytyksiä ylläpitää turvallisuuttaan parhaalla mahdollisella tavalla.
Stenlund pohtii myös Suomen ja Venäjän suhteen tulevaisuutta. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on aikaisemmin viitannut Nato-maa Norjan tapaan ylläpitää suhteita rajanaapuri Venäjään.
– Suomen ja Norjan on vaikea löytää toimivaa naapuripolitiikkaa kansainvälisistä sopimuksista piittaamattoman Venäjän kanssa. Pitääkseen kiinni turvallisuudestaan on molempien maiden harkittava sellaista Natojoukkojen läsnäoloa, joka on aikaisemmissa oloissa suljettu pois.
– Samalla on vältettävä provosoimasta Venäjää vastatoimiin, jotka turhaan lisäävät jännitteitä lähialueella. Tasapainottelu on hankalaa, varovaisuus ei saa johtaa sinisilmäisyyteen, hän neuvoo.