Kauppalehden pääkirjoituksessa maanantaina penättiin veroremontin perään. Siinä uskottiin, että veroremontilla voitaisiin korjata Suomen talouden valuvikoja. Vaihtoehdoksi tarjottiin Ruotsin veromallia.
Verkkouutiset selvitti olisiko veroremontti paikallaan. Suurta kasvuloikkaa ei veroremontilla saada aikaan.
Vaikka Ruotsissa ja Suomessa verotus on edelleen varsin kireää, niin yksi selkeä ero maiden välillä on. Se on se, miten maissa suhtaudutaan vaurastumiseen.
– Ruotsissa talouden dynamiikkaa ymmärretään eri tavalla kuin Suomessa. Ruotsissa suhtaudutaan ymmärtäväisemmin vaurastumiseen ja ymmärretään, että jos yritykset saavat lisää pääomia käyttöönsä, niin lisääntynyt pääoma käytetään aidosti yritysten kasvuun, investointeihin ja niillä on positiivisia vaikutuksia työllisyyteen, sanoo Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n verojohtaja Anita Isomaa.
– Ruotsissa talouden kasvuvauhti on pitkään ollut Suomea parempaa. Veropolitiikka on yksi syy sille, että maalla menee niin hyvin. Ansiotuloverotuksessa olemme kulkeneet samaan suuntaan, mutta suurin ero maiden välillä on, että Ruotsissa ei ole perintö- ja lahjaveroa.
Ruotsissa lahjavero poistettiin jo vuonna 2004. Pelkästään verotoimilla Ruotsin hyvää talouskehitystä ei voi kuitenkaan selittää Laboren toimitusjohtaja Mika Malirannan mukaan.
– Ruotsissa oli suuri rakennemuutos 2000-luvun alussa, jossa taloudesta tehtiin dynaamisempi. Vahva talouskasvu on mahdollistanut myös sen, että Ruotsissa on kevennetty verotusta. Verokevennykset ovat tärkeitä niiden dynaamisten vaikutusten vuoksi, mutta niillä ei pystytä selittämään maan talouden merkittäviä kehityskulkuja 2010-luvun alkuvuosina, Maliranta sanoo.
Molemmat asiantuntijat ovat kuitenkin sitä mieltä, että pieneen pintaremonttiin olisi kuitenkin tarvetta.
Lannistaako Suomen verotus?
Suomessa on puhuttu paljon erilaisista kannustinloukuista, jotka tekevät työn vastaanottamisesta kannattamatonta. Myös Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, ETLA:n toimitusjohtaja Aki Kangasharju on moittinut Suomen verotusta lannistavaksi. Se ei rohkaise ponnistelemaan.
– Kireä työnverotus on ollut Suomen veropolitiikan ongelma aina. On selvää, että se vaikuttaa ihmisten päätöksiin tehdä töitä. Tarvitsemme vieläkin rohkeampia avauksia työnverotuksen keventämisen suuntaan, Isomaa sanoo.
Malirannan mukaan suomalainen verotus on haitarin alapäässä osallistamisen kannalta hyvällä tasolla. Hänen mukaansa Suomi pärjää tässä vertailussa hyvin vertailussa muihin Pohjoismaihin. Marginaaliverotuksen kireyden hänkin allekirjoittaa.
– On päivänselvää, että korkea marginaaliveroaste alentaa työntarjontaa. Rajaveroasteen laskemisesta on paljon tutkimustuloksia ja on päivänselvää, että se kasvattaa työntarjontaa. Vaikutus näkyy ennen kaikkea noususuhdanteen aikana, Maliranta sanoo.
– Tutkimustulosten perusteella voi sanoa, että yleinen johtopäätös on, että selkeää yhteyttä veroasteen ja talouskasvun välillä ei ole. Tärkeä kysymys on, mihin verotuloja käytetään, Maliranta jatkaa.
Marginaaliverotuksen keventäminen lisäisi työn tuottavuutta ja olisi Isomaan mukaan tehokas ratkaisu. Malirannan mukaan sen tulokset näkyisivät vasta pitkällä aikavälillä.
– Yksi keino olisi leikata ei uudistavia yritystukia ja keventää muuten yritysten verotusta, Maliranta listaa keinona, jota kannattaisi harkita.
Isomaa kehottaa kääntämään katseensa Ruotsiin, jossa piensijoittajien verotusta on helpotettu. Maliranta kehottaa myös pohtimaan, mihin verorahat käytetään.
– Jos verotuloja käytetään tulonsiirtoihin ja kannattamattomiin julkisiin investointeihin, niin eivät ne välttämättä vahvista talouskasvua merkittävästi. Jos verorahoja käytetään infrastruktuuriin, joka myös hyödyttää yksityistä sektoria, niin silloin on mahdollista, että korkeamman verotuksen haitat kompensoituvat osittain.
Asiantuntijat erimielisiä perintöveron poiston vaikuttavuudesta
Anita Isomaan mukaan perintö- ja lahjaveron poisto olisi myös tehokas toimi, joka voisi olla harkinnassa, kun verotusta mietitään uudelleen. Kokemukset Ruotsista ovat rohkaisevia.
– Aiemmin Ruotsista poistuneet yrittäjät ja muut yksityishenkilöt ovat laajassa mittakaavassa muuttaneet takaisin Ruotsiin uudistuksen jälkeen ja tuoneet pääomiaan Ruotsiin, mikä on edesauttanut kasvua. Ne rahat, jotka ovat aiemmin täytynyt maksaa perintöveroa on voitu nyt käyttää suoraan yritystoimintaan, Isomaa sanoo.
Mika Maliranta on uudistuksen suhteen epäileväisemmällä kannalla.
– Taloutemme toipuu edelleen siitä, että Suomessa deindustrialisaatio on tapahtunut jälkijättöisesti. Tässä tilanteessa on erityisen tärkeää, että pääoma kohdentuu uudestaan. Perintöveron korvaaminen Ruotsin mallilla aiheuttaisi lukkiutumisvaaran vanhoihin toimialarakenteisiin.
