”Verotus ei ole nollasummapeliä” – työn verotus keveni, verokertymä kasvoi

Kokoomusedustajan mukaan työnteko lisääntyy, kun siitä jää ihmisille enemmän käteen.
Asiakkaita kauppakeskus Triplassa Helsingissä. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO
Asiakkaita kauppakeskus Triplassa Helsingissä. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO
Asiakkaita kauppakeskus Triplassa Helsingissä. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO
Asiakkaita kauppakeskus Triplassa Helsingissä. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Kokoomuksen kansanedustaja Heikki Vestman muistuttaa, ettei verotus ole nollasummapeliä, jossa verotettava potti säilyy samana verojen suuruudesta riippumatta.

Verojen keventäminen voi johtaa verotulojen kasvuun, koska työ ja yrittäminen kannattavat paremmin. Tähän viittaa myös päivittynyt verotuloarvio vuodelle 2026: arviota nostetaan yli miljardilla eurolla.

Hallitus esittää vuoden 2026 kolmannessa lisätalousarviossa valtion verotuloarvion korottamista 1 058 miljoonalla eurolla. Ansio- ja pääomatuloveroja arvioidaan kertyvän 316 miljoonaa ja yhteisöveroa 221 miljoonaa euroa enemmän kuin aiemmin arvioitiin. Arvio perustuu valtiovarainministeriön syyskuun ennusteeseen ja tuoreisiin verokertymätietoihin.

– Verotulot eivät ole kiinteä potti, jota kasvatetaan veroruuvia kiristämällä. Veronkiristykset harvoin tuovat verotuloja siten kuin arvioidaan, koska työntekijät ja yritykset reagoivat niihin, kuten mihin tahansa kannusteeseen: jos ei kannata, tehdään vähemmän. Verotulot kasvavat kestävästi vain, kun ihmiset tekevät töitä, palkat nousevat ja yritykset tekevät tulosta, sanoo kokoomuksen kansanedustaja Vestman tiedotteessa.

Ansio- ja pääomatuloverojen kertymä kasvaa, vaikka hallitus on keventänyt työn verotusta jo yli miljardilla eurolla vaalikauden aikana. Ensi vuonna pieni- ja keskituloisten työn verotusta kevennetään vielä 230 miljoonalla eurolla.

– Kun työstä jää enemmän käteen, töitä kannattaa ottaa vastaan ja tehdä lisää. Ihmiset osaavat kyllä laskea, kannattaako työ. Vasemmisto-opposition lupailemilla veronkorotuksilla ei synny Suomeen yhtään uutta työpaikkaa. Sen sijaan alkanut kasvu saadaan kyllä tehokkaasti tukahdutettua miljardien veronkiristyksillä. Ja se tarkoittaa vähemmän rahaa niistä huolehtimiseen, joille hyvinvointiyhteiskunta on luvannut huolenpidon, Vestman sanoo.

Vestmanin mukaan arvioitua paremmat verotulot on käytettävä velkaantumisen hillitsemiseen, ei uusiin menoihin.

– Suomi elää yhä velaksi. Siksi on tärkeää, että kasvavilla verotuloilla vähennetään Suomen lainanottoa, eikä hassata niitä esimerkiksi vaalitemppuihin, Vestman sanoo.

Konkaripoliitikko moittii puolueiden sulkemista hallitusyhteistyön ulkopuolelle jo ennen vaaleja.
Huonon taloustilanteen vuoksi pitäisi tehdä juuri nyt enemmän töitä. Tämä koskee myös meitä laiskanpulskeita kunnan virkahenkilöitä, ekonomisti Heikki Pursiainen sanoo näkökulmassaan.
Sami Pakarisen mukaan suomalaisessa verokeskustelussa tuijotetaan liikaa ensi vuotta ja liian vähän talouskasvua.
Mainos