Suomen verohallinto vaatii saksalaiselta alkoholia myyvältä verkkokaupalta lähes 40 miljoonaa euroa, ilmenee Verkkouutisten haltuunsa saamista asiakirjoista.
Vaatimukset koostuvat alkoholi- ja alkoholijuomaveroista, arvonlisäveroista ja juomapakkausveroista vuosien 2019–2021 ajalta.
Verottajan vaatimuksen taustalla on se, että saksalainen verkkokauppa on myynyt alkoholituotteita suomalaisille asiakkaille. Verottaja on tulkinnut verkkokaupan toiminnan etämyynniksi, jolloin myyjän tulisi huolehtia tuotteiden verojen maksusta. Toisesta EU-maasta alkoholia tilattaessa olennaista on, onko kyseessä etäosto vai -myynti. Ensimmäisessä kuljetuksen järjestäminen ja verovastuu kuuluvat ostajalle. Jälkimmäisessä myyjä järjestää kuljetuksen ja kantaa verovastuun.
Verohallinnon ohjaus- ja valvontapäällikkö Sami Peltola vastaa Verkkouutisille, ettei verohallinto voi kommentoida yksittäisen asiakkaan asiaa salassapitosyistä. Hänen mukaansa yleisesti alkoholin verkkokauppaa koskevassa verovelvollisuusaseman arvioinnissa keskeistä on myyjän osallistuminen kuljetuksen järjestämiseen. Jo myyjän välillinen osallistuminen kuljetuksen järjestämiseen johtaa hänen mukaansa myyjän verovelvollisuuteen.
– Verovelvollisuusasemaan kuuluu myös velvollisuus antaa toimituksista ennakkoilmoitus, vakuuden asettaminen sekä oma-aloitteinen veroilmoittaminen.
Valmistuneita valvontatapauksia vuosilta 2021-2022 on Peltolan mukaan yhteensä ”noin kymmenen” kappaletta. Avoinna olevia valvontatapauksia on käynnissä saman verran.
– Verohallinto ei tee rikostutkintaa, vaan tekee tarvittaessa rikosilmoitukset veropetoksista esitutkintaviranomaiselle. Veropetoksista on rikosilmoituksia tehty joitakin kappaleita, määrää ei voida yksilöidä asiakasjoukon pienuuden ja mahdollisen asiakkaan tunnistamisriskin takia.
Mutta jos verottaja katsoo verkkokaupan laiminlyöneen erilaisia veroja 40 miljoonan euron edestä, miten Tulli on päästänyt tällaisen määrän alkoholia tulemaan Suomeen?
– Tämä perustuu ensisijaisesti siihen, että meille tuleva alkoholi tulee pääasiassa EU:n sisämarkkinoilta muista EU:n jäsenvaltioista, eikä sille ole olemassa sataprosenttista valvontaa, Tullin valvontajohtaja Sami Rakshit vastaa Verkkouutisille.
Koska muista EU:n jäsenmaista tulevat tavaramäärät ovat valtavia, vain osa lähetyksistä pystytään Rakshitin mukaan tarkistamaan.
– Tullilla ei ole siihen resursseja eivätkä markkinat perustu siihen, että kaikkia kulkevia lähetyksiä valvottaisiin.
Hänen mukaansa Tullissa tehdään riskianalyysia ja kohteellista toimintaa aina silloin, kun voidaan. Rakshitin mukaan Tulli puuttuu lähetyksiin, jotka se havaitsee olevan sääntöjenvastaisia.
Laki etämyynnistä edelleen epäselvä
Alkoholin etämyyntiä on tulkittu vaihtelevasti vuosien saatossa. Suomen laissa ei ole tarkkaa säädöstä alkoholin etämyynnistä eli laissa ei siis kerrota, onko etämyynti sallittua vai kiellettyä. Tästä huolimatta Valvira on tehnyt rikosilmoituksia muissa EU-maissa toimivista yrityksistä, jotka ovat toimittaneet alkoholia suomalaisille asiakkaille. Jopa Valviran linjaukset asian suhteen ovat vaihdelleet ja virasto on itse todennut, ettei sillä ole valtuutuksia ottaa kantaa siihen, onko alkoholin myyminen toisesta EU-maasta Suomeen laitonta vai ei. Siitä huolimatta virasto on tehnyt tutkintapyyntöjä ulkomaalaisista alkoholia Suomeen myyvistä verkkokaupoista.
Kansanedustajat Mikko Kärnä (kesk.) ja Sinuhe Wallinheimo (kok.) jättivät syyskuussa kirjallisen kysymyksen siitä, mitä viranomaisen linjausta alkoholin etämyynnistä tulisi noudattaa. 13. lokakuuta 2022 antamassaan vastauksessa perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) toteaa, että hallitus ei ole käsitellyt sitä, minkälainen Suomen rajojen ulkopuolelta tapahtuva alkoholijuomien vähittäismyynti suomalaisille kuluttajille on voimassa olevan alkoholilain mukaan sallittua tai kiellettyä.
– Eduskunta on kysymyksessä mainitussa lausumassaan muun ohella linjannut, että etämyyntiä koskevat ratkaisut eivät saa vaarantaa laissa säädetyn vahvuusrajan ylittävien al oholijuomien vähittäismyynnin yksinoikeuden säilyttämistä eivätkä suomalaisen elinkeinoelämän yhdenvertaisuutta ulkomaisiin kilpailijoihin nähden. Valmistelussa tulee ottaa huomioon myös valmisteverojen sujuvalle perinnälle asetettavat vaatimukset, ministeri vastaa.
Kiurun mukaan sosiaali- ja terveysministeriö (STM) arvioi tällä hetkellä tilannetta ja jatkotoimia, joilla eduskunnan lausumassaan esittämien tavoitteiden toteutuminen voidaan varmistaa. Tämän ohella vuoden 2022 toisessa lisätalousarviossa on lisätty verohallinnon ja Tullin toimintamenoihin yhteensä yli 2,7 miljoonaa euroa alkoholin verkkokaupan valvontahankkeen toteuttamiseksi.
Marraskuusta alkaen Tulli ja Verohallinto tehostavat ulkomaisista verkkokaupoista ostetun alkoholin verovalvontaa. Osa alkoholitilauksista pysähtyy marraskuusta alkaen Tulliin. Myös tilaajille tulee veroja maksettavaksi. Verohallinnon mukaan valtio menettää vuosittain arviolta 80–100 miljoonaa euroa verotuloja siksi, että ulkomaisista verkkokaupoista tilatusta alkoholista ei makseta veroja Suomeen.
Alkavan tehovalvonnan on pelätty vaarantavan tuotteiden vapaata liikkuvuutta Euroopan unionin alueella. Tullin Rakshit näkee asian eri tavalla.
– Vapaa liikkuvuus koskettaa vain säännösten mukaisia tuotteita. Säännösten vastaisilla tuotteilla ei ole samanlaista vapaata liikkuvuutta, ja viranomaisilla on lakisääteinen velvoite puuttua niihin.
– Ne tuotteet, joissa verot ja muut velvoitteet on hoidettu, eivät ole tehovalvonnan kohteena, Rakshit tarkentaa.
