Suomen krooninen julkinen alijäämä ja kasvava velka tekevät julkisen talouden vakauttamisesta välttämätöntä.
Tuoreen tutkimuksen perusteella menoperusteinen sopeutus hidastaa Suomen talouskasvua, mutta selvästi vähemmän kuin veronkorotukset. Eri meno- ja tulolajien välillä on kuitenkin merkittäviä eroja.
Etlan valtioneuvoston tiedontarpeisiin toteuttamassa tutkimuksessa tarkasteltiin finanssipoliittisen sopeutuksen vaikutuksia Suomessa yhdistämällä kansainvälinen tutkimuskirjallisuus uuteen empiiriseen analyysiin, joka perustuu Tilastokeskuksen tutkimusta varten kokoamaan aineistoon.
Tutkimuksessa estimoidaan finanssipolitiikan kertoimia, jotka kuvaavat, kuinka paljon BKT muuttuu julkisten menojen tai verotulojen muuttuessa.
Tulosten mukaan menokerroin on Suomessa verrattain suuri, mutta verokerroin on selvästi sitä suurempi. Tämä tarkoittaa, että sekä menoleikkaukset että veronkiristykset heikentävät talouskasvua lyhyellä aikavälillä, mutta veronkiristysten tuotantovaikutukset ovat selvästi voimakkaampia.
Tutkimuskirjallisuuden nojalla menokertoimen suuruutta selittänee eurojäsenyys, kun taas suuren verokertoimen taustalla voi olla valmiiksi korkea kokonaisveroaste.
Suurehkot kertoimet puoltavat kokonaisvaltaisen sopeutusohjelman toteuttamista, jossa sopeutuksen kielteisiä vaikutuksia kompensoidaan talouskasvua, työllisyyttä, kilpailukykyä ja julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä vahvistavilla uudistuksilla.
Eri meno- ja tulolajien välillä eroja
Tutkimus keskittyi tarkastelemaan eri meno- ja tulolajeja erikseen ja pyrki arvioimaan niihin kohdistuvien mahdollisten sopeutustoimien talousvaikutuksia.
Tulosten perusteella julkisten investointien leikkaaminen aiheuttaisi merkittäviä tuotantomenetyksiä ja voisi heikentää pitkän aikavälin kasvupotentiaalia.
Myös julkisille palkkamenoille havaitaan melko suuri menokerroin. Palkkamenot liittyvät julkisen sektorin ydintehtäviin ja tuottaviin palveluihin, kuten hallintoon, turvallisuuteen, liikenteeseen sekä terveys- ja koulutuspalveluihin. Tällaiset menot tukevat myös yksityisen sektorin toimintaa, minkä vuoksi niiden kertoimet ovat tyypillisesti suhteellisen suuria.
Menopuolen eristä välituotekäyttöön sekä osaan tulonsiirroista, kuten eläkkeisiin, kohdistuvat sopeutustoimet näyttävät olevan tuotannon kannalta vähemmän haitallisia kuin julkisiin investointeihin ja palkkamenoihin kohdistuvat leikkaukset.
Raportin tulosten mukaan näyttäisi siltä, että myös kulutusverojen ja yhteisöveron kiristämisellä on selkeä kielteinen vaikutus tuotantoon.
Suomen korkean verokertoimen ja tutkimuskirjallisuuden näytön perusteella mahdollinen verotulojen kasvattaminen tulisikin toteuttaa veropohjaa laajentamalla, esimerkiksi vähentämällä verotukia ja veropoikkeuksia sekä hyödyntämällä haitta- ja ympäristöveroja, ennemmin kuin korottamalla veroasteita.
Raportin laativat KTT Sakari Lähdemäki (Etla), VTT Päivi Puonti (Etlassa 28.2.2026 asti) ja VTT, dos. Juha Tervala (Helsingin yliopisto).