Kone- ja metallituoteteollisuuden alalta kuuluu nyt hyviä uutisia.
Ala on kääntynyt kasvuun, ja vahvistunut kysyntä alkaa näkyä jo työllisyydessä. Teknologiateollisuuden johtava ekonomisti Hanne Mikkonen arvioi, että kasvun jatkuessa osaavan työvoiman saatavuus voi nousta jälleen yritysten ongelmaksi.
Kone- ja metallituoteteollisuuden tuotanto kasvoi tammi–kesäkuussa seitsemän prosenttia vuoden takaisesta. Myös liikevaihto kasvoi seitsemän prosenttia. Uusien tilausten arvo nousi huhti–kesäkuussa 16 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä ja 39 prosenttia vuoden takaisesta.
Alan henkilöstömäärä oli kesäkuun lopussa 138 200. Työntekijöitä oli 2 500 enemmän kuin suhdannekuopan pohjalla vuoden 2025 alussa, ja henkilöstömäärä palasi alkuvuoden 2023 tasolle. Tuolloin alan henkilöstömäärä oli korkeimmillaan sitten finanssikriisin.
Mikkosen mukaan käännettä on odotettu pitkään.
– Kyllä tässä nyt pitkästä aikaa näyttää siltä, että ihan aidosti lähdetään kohti parempaa, Mikkonen sanoo Verkkouutisille.
Heikko kysyntä jatkui poikkeuksellisen pitkään, vuoden 2023 loppupuolelta vuoden 2025 alkuun. Yritykset pyrkivät Mikkosen mukaan silti pitämään työntekijöistään kiinni. Henkilöstömäärä supistui pahimmillaan runsaat 5 000 henkeä, mutta sopeutumista tehtiin paljon lomautuksilla. Lomautettuna oli pahimmillaan yli 23 000 työntekijää, kun kesäkuun lopussa lomautusjärjestelyjen piirissä oli enää noin 8 900 henkilöä.
Työllisyys reagoi viiveellä
Työllisyyden nopeaa nousua Mikkonen ei kuitenkaan vielä lupaa. Yrityksillä on hänen mukaansa mahdollisuus kasvattaa tuotantoaan ensin nykyisellä henkilöstöllä ja purkaa lomautuksia. Uusien työntekijöiden tarve tulee tämän jälkeen viiveellä.
Jos kasvu jatkuu, eteen voi kuitenkin tulla nopeasti toinen ongelma. Osaajapula puhutti yrityksiä jo ennen heikkoa suhdannetta, eikä ongelma ole kadonnut kokonaan.
– Kyllä me näemme, että riski on aidosti olemassa.
Mikkosen mukaan osaavan työvoiman saatavuus on alkanut jälleen nousta yritysten esiin nostamaksi kasvun esteeksi. Hänen mukaansa on mahdollista, että osaajapulasta keskustellaan pian uudelleen nykyistä enemmän.
Käänne ei myöskään näy koko teknologiateollisuudessa vielä tasaisesti. Valmistavassa teollisuudessa henkilöstömäärä on lähtenyt nousuun, mutta tietotekniikassa sekä suunnittelu- ja konsultointialalla henkilöstömäärä on ollut vielä lievässä laskussa. Mikkonen arvioi palvelualojen seuraavan valmistavan teollisuuden perässä viiveellä.
Telakat, puolustus ja datakeskukset vetävät
Kasvua tukevat nyt erityisesti meriteollisuus ja puolustussektori. Niiden suuret ja pitkäkestoiset tilaukset vahvistavat tilauskantoja ja tuovat työtä myös suomalaisille alihankkijoille läpi tuotantoketjun. Tilauskanta on vahvistunut loppuvuodesta 2024 lähtien.
Mikkonen nostaa haastattelussa kasvun ajureiksi lisäksi datakeskukset ja energiasektorin. Datakeskusrakentaminen tuo Suomeen työtä, mutta samalla suomalaisyritykset vievät keskuksissa tarvittavaa teknologiaa ulkomaille.
Näkymiin liittyy silti riskejä. Teknologiateollisuus on vahvasti vientivetoinen ala, joten geopoliittinen epävarmuus ja tärkeiden vientimarkkinoiden vaikeudet voivat heijastua nopeasti Suomeen. Tästä huolimatta alan kysyntä on kestänyt alkuvuoden epävarmuuden odotettua paremmin. Teknologiateollisuuden tarjouspyyntöjen saldoluku oli heinäkuussa +20, mikä kertoo kysynnän vahvistumisesta.
Jos kehitys jatkuu loppuvuonna, vaikutukset voivat levitä kone- ja metallituoteteollisuudesta muualle talouteen. Vaikutukset tulevat näkymään myös työllisyydessä.
– Pitää muistaa se, että yksi teollinen työpaikka luo aina toisen työpaikan sitten välillisesti muille aloille, Mikkonen muistuttaa.