Toisen maailmansodan jälkeen Venäjän väestökehitys oli venäläistutkija Juri Krupnovin mukaan vuosikymmenten ajan vuoristoratamaista. Hedelmällisessä iässä olevia naisia oli menehtynyt suurin joukoin, minkä seurauksena syntyi välillä suurempia, välillä taas pienempiä ikäluokkia.
Enää tällaista vuorottelua ei esiinny, vaan Venäjän väkiluku on vähintään pitkäaikaisessa tai jopa pysyvässä laskussa, moskovalainen väestötieteilijä Krupnov toteaa tässä Business Gazetan julkaisemassa artikkelissa.
Aiemmin vallinnut aaltoilu ei ole hänen mukaansa enää ole merkityksellinen suhteessa modernisaatiosta ja kaupungistumisesta seuranneeseen syntyvyyden laskuun.
Hän katsoo Venäjän väestökehityksen itse asiassa kääntyneen kohti katastrofia jo vuonna 1964, mutta silloin sen enempää Neuvostoliiton kuin Venäjän osatasavallan johtajat eivät sitä tunnustaneet. Silloin, kuten myöhemminkin, he päinvastoin olettivat, että kyse oli vain tilapäisestä notkahduksesta, jonka jokin uusi syntyvyysbuumi taianomaisesti korjaisi.
Buumia ei kuitenkaan ole näköpiirissä. Tilanteen seuraukset Venäjän väestörakenteelle, taloudelle ja kansalliselle turvallisuudelle ovat dramaattisia ja vain kärjistyvät ajan myötä. Trendi on Krupnovin mielestä niin jyrkkä, että mitkään yksittäiset toimet, kuten synnyttäneiden naisten palkitseminen, eivät voi sitä enää muuksi muuttaa.
Syntyvyyden palauttaminen nousu-uralle edellyttäisi hänen mukaansa valtavia rahasummia, sosiaalisia kannustimia ja perustavanlaatuista yhteiskunnallista asennemuutosta takaisin kohti monilapsisia perheitä.
Mikäli käännettä ei tapahdu, Venäjä surkastuu eikä kykene enää hallitsemaan nykyistä maa-aluettaan, Krupnov toteaa.