Venäjällä syyskuussa järjestettävien parlamenttivaalien rehellisyyteen ei usko edes Venäjällä käytännössä kukaan – eikä myöskään siihen, että duuma olisi enää muuta kuin Vladimir Putinia kuuliaisesti myötäilevä kumileimasin.
Kolmipäiväisiin vaaleihin ei ole venäläisen yhteiskuntatieteilijä, tohtori Vladislav Inozemtsevin mukaan kutsuttu ulkomaisia tarkkailijoita, kaikki ehdokkaat ovat Kremlin huolella valikoimia ja sähköinen äänestäminen mahdollistaa laajamittaisen vaalivilpin, jota on jokseenkin mahdotonta todentaa.
– Kukaan Venäjällä ei odota yllätyksiä vaaleissa. Moni tavallinen venäläinen on itse asiassa huolestuneempi muista asioista, kuten huhuista, jotka koskevat uutta mobilisaatiota sotaan Ukrainaa vastaan, maineikkaassa brittiläisessä Chatham House -ajatushautomossa työskentelevä Inozemtsev toteaa.
Kremlin onnistui hänen mukaansa useiden vuosien ajan suuntaamaan kansalaisten huomion pois Ukrainan vastaisesta sodasta. Palkat nousivat, isoissa kaupungeissa elettiin normaalia arkea ja yhä uusia vapaaehtoisia liittyi armeijaan parempien ansioiden toivossa.
Tänä vuonna tilanne on kuitenkin toinen. Venäläiset valmistautuvat parlamenttivaaleihin aikana, jolloin pitkään etäiseltä tuntunut ”sotilaallinen erikoisoperaatio” on muuttunut konkreettisiksi iskuiksi lähellä omaa kotia.
Polttoainepula on karua todellisuutta koko federaation alueella, huoltoasemille joudutaan jonottamaan jopa useita tunteja. Matkapuhelinyhteyksiä ja mobiilin internetin käyttöä on rajoitettu.
Tutkija huomauttaa, että kansalaisilta on riistetty palvelut, joita he ovat aiemmin pitäneet itsestään selvinä.
Tuoreissa mielipidemittauksissa noin kaksi kolmasosaa venäläisistä kertoo pitävänsä rauhaa Ukrainan kanssa suurimpana toiveenaan. Jopa maan suurimman valtio-omisteisen pankin johtaja, entinen talousministeri German Gref on ilmaissut olevansa samaa mieltä.
Voisiko kansan kasvava epävarmuus ja tyytymättömyys kanavoitua vaaleissa epäluottamuslauseeksi Putinia avoimesti tukevaa Yhtenäinen Venäjä -valtapuoluetta kohtaan, Inozemtsev pohtii. Ehkä ei, sillä venäläiset ovat peloissaan, masentuneita eivätkä ole edelleenkään valmiita kohtaamaan sitä tosiasiaa, että sota on Putinin ja tämän kätyrien syytä.
Otollinen hetki
Vaikka syyskuiset vaalit eivät missään nimessä ole vapaat eivätkä rehelliset, ne tarjoavat Vladislav Inozemtsevin mielestä Ukrainalle ja sen läntisille tukijoille poikkeuksellisen tilaisuuden puhutella venäläisiä.
– Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on vuodesta 2024 lähtien esittänyt Kremlille, että molemmat osapuolet pidättäytyisivät energiainfrastruktuuriin kohdistuvista iskuista. Putin on torjunut tämän useaan otteeseen. Venäläiset, jotka kärsivät polttoainepulasta ja elämänsä häiriintymisestä, saattavat kuitenkin ajatella toisin, Inozemtsev sanoo.
– Miksi ei muistutettaisi venäläisiä heidän oikeuksistaan – myös oikeudestaan valita oma hallintonsa – ja tehtäisi tarjousta: jos Yhtenäinen Venäjä häviää nämä vaalit, liittolaiset takaavat, että Ukraina lopettaa iskut Venäjän energiainfrastruktuuria vastaan, hän esittää.
Kreml yrittää epäilemättä varmistaa, että vaalien ääntenlaskenta tuottaa Vladimir Putinin haluaman tuloksen riippumatta siitä, miten kansalaiset ovat tosiasiassa äänestäneet.
– Autoritaarisissa järjestelmissä elävät ihmiset ovat kuitenkin hyvin herkkiä sille, milloin äänestystulosten manipulointi menee liian pitkälle tai muuttuu liian groteskiksi: vuoden 2011 mielenosoitukset Venäjällä ja protestit vuonna 2020 Valko-Venäjällä puhuvat puolestaan, Inozemtsev muistuttaa.
– On tullut aika puhua Venäjän presidentin tai Venäjän opposition sijasta tavallisille venäläisille. Jos länsi toivoo edes joskus näkevänsä uudistuneen Venäjän, se tulevaisuus riippuu juuri näistä ihmisistä.