Venäjän presidentti Vladimir Putin tuskin aloittaa uutta sotilaallista operaatiota lähitulevaisuudessa Ukrainan sodan vuoksi ilmenneistä ongelmista, arvioi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila.
Ukrainan pitkän ja keskipitkän kantaman drooni-iskut Venäjälle ja rintamalinjan selustaan, Venäjän talousvaikeudet ja polttoainepula sekä Kremlin yritykset estää kansalaisten pääsy internetiin ja Putinin osittain heikentyneet kannatuslukemat muodostavat vaikeita haasteita.
Monet länsimaiset asiantuntijat ovat sitä mieltä, että Putinin on tavalla tai toisella pakko reagoida tilanteeseen näyttääkseen vahvalta omilleen ja ottaakseen aloitteen sodankulussa. Se voisi tarkoittaa Ukrainan sodan jäädyttämistä ja uuden konfliktin aloittamista toisella suunnalla.
Lassila uskoo, että Kremlissä varmasti keskustellaan tästä ja varaudutaan erilaisiin skenaarioihin. Hän kuitenkin katsoo, että Putinin tilannekuva on vääristynyt ja etääntynyt todellisuudesta, mikä halvaannuttaa hallinnon kykyä tehdä strategisia päätöksiä.
– Sanoisin, että Putin oman käsityksensä valossa uskoo, että tilanne (Ukrainan rintamalla ja kotimaassa) on lopulta hyvä ja asiat järjestyvät. On mahdollista, että Putinin tilannekuva on hyvin kaukana siitä, miten se ymmärretään hallinnon alemmilla tasoilla. Tästä syystä voi olla, että kriisi kehittyy edelleen hyvinkin pitkään ennen kuin mitään varsinaisesti tapahtuu, Lassila sanoo Verkkouutisille.
– Jotta Ukrainan sodan jälkeen voitaisiin aloittaa uusi konflikti, Ukrainan kysymys pitäisi ensin saada ratkaistua. Ja sellaista ratkaisua ei tällä hetkellä oikein ole olemassa. Mitään merkkejä tästä ei ole.
Kremlin sisäinen ristiriita
Vaikka Kreml on ilmoittanut viime aikoina neuvotteluhalukkuudestaan, se on edelleen kytketty Putinin maksimalistisiin tavoitteisiin, minkä vuoksi se ei ole kestävällä tasolla neuvotteluiden kannalta.
Jussi Lassila viittaa aiemmin mainitsemaansa Putinin vääristyneeseen tilannekuvaan ja katsoo Venäjän syvenevän umpikujan olevan siis kahdenlainen:
– Kyse on Venäjän hallinnon sisäisestä ristiriidasta. Putinille ei saada välitettyä oikeanlaista tilannekuvaa, ja se osin halvaannuttaa sitä (suunnitelmaa), että miten tästä siirrytään eteenpäin. Hallinnon toimijat yrittävät miellyttää Putinia ja olla tekevinään hänen odotustensa mukaisesti asioita, mutta ne eivät oikein toimi.
Venäjän nykyinen täysimittainen sota ja resurssien puute tekevät uusista ”erikoisoperaatioista” epätodennäköisiä.
– Minun on vaikea nähdä, että (Kremlillä) olisi vakavasti otettavia suunnitelmia jostain seuraavasta suuresta siirrosta. Luulen, että tämä homma pyörii nyt Ukrainan rintaman ympärillä vielä hyvin pitkään, Lassila toteaa.
Hän muistuttaa, että lähihistorian valossa sotilasoperaatiot ja geopoliittiset seikkailut vaativat taustalle jonkinlaisen rauhantilan, jossa ongelmat kasvavat ja sitten tehdään sotilaspoliittinen operaatio.
Krimin niemimaan miehitys vuonna 2014 oli vastine vuosina 2011 ja 2012 ilmenneisiin suuriin ongelmiin. Tällä hetkellä tilanne on täysin erilainen, koska Venäjä käy täysimittaista sotaa Ukrainassa.
– Kyllä tämä tilanne on tällä hetkellä umpikujassa. Venäjän pitäisi pystyä rauhoittamaan tilanne, saada sota loppumaan ja sitten myydä rauhanajatus kansalaisille propagandan kautta voittona, Lassila tuumaa.