Verkkouutiset

Tuhoutunut Venäjän T-72B-panssarivaunu Ukrainassa. / mil.gov.ua

Arvio sodasta: Tämä oli Kremlin kohtalokas virhe

Samanaikaisesti eri suunnista etenevät joukot jäivät alttiiksi väijytyksille ja vakaville huolto-ongelmille.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

RAND-ajatushautomon vanhempi tutkija, sotilasanalyytikko Dara Massicot käy Foreign Affairsissa läpi Venäjän sodan alkuvaiheessa tekemät virheet, jotka kiteytyvät siihen, että maan johdon asettamat tavoitteet olivat liian suuret.

Moskova ”asetti epähuomiossa joukkonsa kestämättömään tilanteeseen määräten heille enemmän tehtäviä kuin he pystyivät kantamaan”.

– Se määräsi lähes kaikki sotilaansa etenemään Ukrainaan yhtäaikaisesti ja nopeasti sekä taistelemaan useilla rintamilla samanaikaisesti. Se toimi näin ilman suojaavia toimenpiteitä, kuten miinanraivausta. Se määräsi joukkonsa etenemään kestämätöntä tahtia. Tuloksena oli, että venäläisjoukot olivat alttiita väijytyksille, vastahyökkäyksille ja vakaville logistisille ongelmille, jotka maksoivat sen armeijalle valtavat määrät sotilaita ja kalustoa.

Hänen mukaansa puolen vuoden sodankin jälkeen Venäjä toistaa virheitään. Sen tavoitteet ovat edelleen liian suuret.

– Se vaikuttaa jälleen olevan itsevarman valmis sitomaan huvenneet joukkonsa kestämättömään tehtävään: Donetskin, Hersonin, Luhanskin ja Zaporižžjan ukrainalaisalueiden annektointi [Venäjään liittäminen] ja hallinta. Näiden alueiden hallinta vaatii huomattavat määrät joukkoja ja kalustoa, erityisesti kun huomioidaan alueiden sijaitsevan lähellä taisteluja käyvää etulinjaa, ja milloin minkäkin venäläisyksikön joutuvan partisaanihyökkäysten kohteeksi.

Venäjän keskeinen ongelma on armeijansa täydentäminen

Massicot huomauttaa Venäjällä olevan vaikeuksia löytää vastaavia täydennyksiä.

– Venäjän asevoimat ovat kärsineet kymmenien tuhansien miesten tappiota, mukaan lukien hyvin koulutettuja joukkoja, ja sen nykyinen täydennysstrategia värvätä sotilaita kirjavasta joukosta eri yhteisöjä ja aseellisia ryhmittymiä ei tuota tehokasta taistelujoukkoa. Lyhyesti sanottuna Kremlin Ukraina-tavoitteet ja niiden toteuttamiseksi asetetut joukot eivät kohtaa.

Läntisten arvioiden mukaan Venäjä on menettänyt 45 000–75 000 miestä kaatuneina tai haavoittuneina ja yli 5000 kalustoyksikköä. Maa on menettänyt sotilaitaan rivimiehestä kenraaliin.

Venäjän taktiikassaan tekemä muutos siirtyä käyttämään massiivista tykistöylivoimaa ei korvaa sen sodan alkuvaiheessa kokemia suuria ja vakavia tappioita. Venäjän tulisi täydentää kalustoa ja miehistöään runsaasti.

– Tähän mennessä Venäjä on valinnut ad hoc-lähestymistavan joukkojen täydentämiseen, värväten joukkoja ainakin yhdeksästä eri ryhmästä: Ukrainan ulkopuolelle sijoitetut aktiivipalveluksessa olevat joukot, reserviläiset, palkkasoturit, kadyrovilaiset (Tšetšenian johtajalle Ramzan Kadyroville uskolliset taistelijat), vankipataljoonat, ulkomaalaistaistelijat, kansalliskaarti, vapaaehtoiset ja äärioikeistolaiset ja uusnatsistiset ryhmät, kuten Rusitš. Tämä järjestelmä on kaukana ihanteellisesta. Venäjän armeija ja palkkasotilasryhmät voivat houkutella kunnollisella palkalla, yli 3000 dollaria kuukaudessa, mutta he tarjoavat lyhytaikaisia sopimuksia, laskevat värväysstandardeja ja tarjoavat ainoastaan muutaman viikon peruskoulutuksen.

Massicotin mukaan on mahdollista, että Kreml toivoo lannistavansa läntisen tuen Ukrainalle liittämällä nopeasti miehittämänsä alueet Venäjään. Näin se samalla saisi aikaa koota ja elvyttää armeijaansa. Jos Venäjä ei saa kasattua tarpeeksi joukkoja tätä tavoitetta varten, joutuu sen uupunut armeija taistelemaan jatkuvasti aktiivisella tuhannen kilometrin rintamalla.

– Vaikka Venäjä käyttäisi kaikki mahdolliset keinonsa ja julistaisi yleisen liikekannallepanon saadakseen riittävästi kalustoa ja koulutettuja joukkoja, kestäisi tämä silti kauan. Tämän jälkeen venäläiset kokisivat merkittävää resurssipulaa seuraavan vuoden tai kaksi. Tämä saattaa tarjota ukrainalaisjoukoille mahdollisuuden torjua Venäjän yritykset pitää neljä oblastia [lääniä] hallussaan.

Ukraina on myös kärsinyt kovia miehistötappioita, mutta Massicotin mukaan se on pidemmällä aikavälillä vahvoilla verrattuna Venäjään. Maassa on toteutettu liikekannallepano ja sen kalusto saa koko ajan täydennystä.

Venäjä hamuaa edelleen enemmän kuin vain neljä lääniä

Massicotin mukaan näyttää siltä, että Venäjä aikoo todellakin laittomasti annektoida miehittämänsä ukrainalaisalueet mahdollisesti jo tämän syksyn aikana.

– Venäjä on nimittänyt miehittämiensä ukrainalaisalueiden johtoon kansalaisiaan ja virkamiehiään, tuonut kouluihin opettajia opettamaan vääristynyttä venäläismielistä opetussuunnitelmaa, vaihtanut ukrainalaiset Internet-palveluntarjoajat venäläisiksi ja takavarikoinut Ukrainan kansalaisten passit, jotta nämä hankkisivat venäläiset asiakirjat tilalle.

– Hiljattain nimitetyt miehitysalueiden nukkehallinnot ovat perustaneet niin sanottuja vaalilautakunta, joiden tehtävänä on järjestää valekansanäänestykset Venäjään liittymisestä. Venäjä on perustanut turvallisuuspalveluiden osastot Hersoniin ja Zaporižžjaan auttamaan näennäisesti eteläukrainalaisten alueiden hallinnassa, mutta luultavasti liittämisprosessia häiritsevien partisaanien murskaamiseksi, jatkaa Massicot.

Hän korostaa, että “Kremlille alueliitos olisi keino suurempaan tarkoitusta varten”.

– Jos Moskova julistaisi nämä alueet osaksi Venäjää, voisi se sen jälkeen julistaa tulitauon ja julistaa ukrainalaisten vastahyökkäykset hyökkäykseksi sen itsemäärittämälle Venäjälle. Kremlin edustajat voisivat väittää, että maan ydinasesuoja kattaa koko sen määrittelemän Venäjän federaation alueen, aivan kuten Venäjän presidentti Vladimir Putin teki liittäessään Krimin Venäjään vuonna 2014.

Massicot arvioi Moskovan luottavan siihen, että länsimaat unohtavat Ukrainan, jolloin Venäjälle jää vapaat kädet.

– Tämä suunnitelma olettaa, että nämä uhkaukset saisivat Yhdysvallat ja Euroopan pidättäytymään Ukrainan tukemisesta saaden ne eskalaatiota pelkäävinä rajoittamaan tai peräti lopettamaan kokonaan aseapunsa Ukrainalle. Kreml toivoo, että aikaa myöten läntinen kiinnostunut ja tuki Ukrainalle hiipuu, jolloin Venäjä voi määrittää konfliktin ratkaisemisehdot.

Massicotin mukaan Ukrainan tulee toistaa sama kuin Kiovassa ja Harkovassa. Hyökätä komentoketjua vastaan ja aiheuttaa suuret kalusto- ja miehistötappiot, jotka saisivat Moskovan perääntymään.

– Mutta tällaisen strategian paras onnistumismahdollisuus on ennen kuin Venäjä yrittää annektoida miehittämänsä alueet. Näin ukrainalaishyökkäykset voisivat evätä Venäjältä jalansijan alueilla, esimerkiksi Hersonissa. Ja vaikka Venäjä liittäisikin itseensä nämä ukrainalaisalueet, ei Kiovan ja sen läntisten tukijoiden tarvitse sitä hyväksyä.

Massicot painottaa, etteivät Venäjän tavoitteet Ukrainassa rajoitu näihin neljään oblastiin: Hersoniin, Zaporižžjaan, Luhanskiin ja Donetskiin. Venäjän koko Ukrainaa koskevat tavoitteet eivät ole muuttuneet.

– Venäjä haluaa liittää suuria alueita Ukrainasta itseensä. Se haluaa demilitarisoida maan, jottei sen hallitus voisi taistella sen toimia vastaan. Se haluaa venäläismielisen johtajan Kiovaan. Surullinen tosiasia on, etteivät Venäjän pyrkimykset Ukrainassa todennäköisesti lopu neljän alueen annektoimiseen, vaan kyseessä on vain yksi vaihe Putin laajemmassa projektissa. Ukrainan ja sen tukijoiden tulee valmistautua pitkittyvään sotaan.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)